Nuorisokonferenssi - Amyn näkökulmasta

Nuorisokonferenssi - Amyn näkökulmasta

Kirjoittanut: Irene Laing | Paikka: Brunstad, Norja | Julkaistu: 22. elokuuta 2013

Tutustu Amyyn, joka osallistuu kansaiväliseen nuorisokonferenssiiin Brunstadilla - viikonloppu on täynnä toimintaa, yhteyttä ja Jumalan sanaa.

Amy nauraa, kun otan nauhurin esille. "En tykkää tuosta laitteesta!" On keskiviikko 10. heinäkuuta ja Brunstad.orgin mediaryhmä on Risøyalla, tunnin ajomatkan päässä Brunstad Conference Centeristä Vestfoldissa, Norjassa. Tilaisuus: Outdoor Challenge Offshore 2013. 27 joukkuetta ja suuri joukko kannattajia odottaa jännittyneenä, ketkä pääsivät jatkoon seuraavaan osioon.

Ryhmätyötä

Amy Hamren (20) on eloisa, välitön tyttö Urbanasta, Ohiosta, USA:sta. Hän on osallistunut seurakunnan nuoriso-ohjelmaan, (Youth Exchange Program, YEP) vuoden ajan, ja on yksi niistä kuudesta, jotka on valittu edustamaan YEP:tä Outdoor Challengessä. Amy ei vaikuta hermostuneelta. Hän kertoo innokkaana, kuinka he ovat harjoitelleet kahden kuukauden ajan. "Tunnemme toisemme tosi hyvin, ja joukkueemme toimii hyvin yhdessä!"

Keskustelu keskeytyy kovaäänisestä kuuluvaan ääneen. Amyn joukkue on päässyt jatkoon seuraavalle kierrokselle!

Kilpailu on rankka; siinä 12 joukkuetta juoksee rastilta rastille, missä heitä odottaa rankat tehtävät. Ennen kuin huomaammekaan, toinen kierros on jo ohi, ja ankaran taistelun jälkeen Amyn joukkue sijoittuu yhdeksänneksi.

Amy haukkoo vielä henkeään, kun löydämme hänet. Hän kuvailee päivää parilla sanalla: "rankkaa ja ryhmätyötä!" Kun kysymme häneltä, mitä hän toi joukkueeseen, hän vastaa suulaasti: "En tiedä... olen vain tyttö!" Sitten hän purskahtaa nauruun ja sanoo: "Ei, se oli huonosti sanottu - se on vastoin kaikkea sitä, mihin uskon! Uskon, että kokosin tytöt yhteen ja pidin joukkueen rauhallisena."

Mitä Jumala haluaa, sen haluan tehdä

Outdoor Challenge on vain alku fantastiselle nuorisokonferenssille Brunstadilla, minne teini-ikäiset ja nuoret aikuiset ympäri maailman ovat matkustaneet kuulemaan Jumalan sanaa. Konferenssissa on nuortenkokouksia, joita nuoret pitävät nuorille sekä toimintaa ja kilpailuja, joiden lomassa on aikaa keskustella ystävien kanssa. 

Ensimmäinen kokous on voimakas herätyshuuto olla kokosydäminen Jeesuksen opetuslapsi. Nuoria kehotetaan heräämään joka aamu asennoituneena kuulemaan, mitä Jeesuksella on sanottavanaan, ja olemaan kuuliainen hänen ääntään kohtaan joka kerta.

Otamme Amyn jälleen haastatteluun, kun hän tulee joukon mukana ulos täydestä kokoussalista ja suuntaamme askeleemme kohti lahden laituria. Kysyn häneltä, mitä hänelle jäi kokouksesta mieleen, ja hän vastaa nopeasti: "Luukkaasta luettiin isänsä, äitinsä, sisariensa ja veljiensä vihaamisesta.." Olen utelias kuulemaan, mitä hän tarkoittaa. "Tämä jae ei tarkoita, että vihaisin heitä konkreettisesti - vaan etten anna heidän pidätellä itseäni heidän mielipiteidensä kautta - niin että ennen kaikkea teen sen, mitä Jumala haluaa minun tekevän."

Amy on asunut ja työskennellyt vuoden Brunstadilla. Kun pyydän häntä kuvailemaan, millainen se aika on ollut, hänellä nousee pala kurkkuun ja kestää hetken ennen kuin hän vastaa. "Sitä ei voi sanoin kuvata", hän aloittaa. "Kun näkee sen muutoksen ystävissään vuoden alusta sen loppuun. Ja että saa olla täällä konferensseissa... Täällä on niin vahva henki, ja Jumalan sana on niin selvää!"

Kysyn, iloitseeko hän kotiinpaluusta, ja hän vastaa: "Kyllä, todellakin!" Amy sanoo, että hän iloitsee, kun voi olla avuksi sisaruksillleen - sellainen, jolla on jotakin annettavaa. "Haluan olla sellainen, joka ei johda toisia harhaan, vaan jolla on luja perusta. Haluan, että he näkevät sellaisen, joka ei sano yhtä ja tekee toista, vaan on sellainen, johon voi luottaa!"

Tiskivuorossa

On maanantai ja lähes keskiyö; nuorisokonferenssi lähestyy loppuaan. Keskustelemme Amyn kanssa viimeistä kertaa. Seuraamme kilisevien aterinten ääntä, ja löydämme hänet konferenssikeskuksen alapuolelta astianpesukeskuksesta, missä hän lajittelee veitsiä ja haarukoita tiskikoneesta. "Tänne tulevat kaikki tiskit koko alueelta, ja meillä on etuoikeus pestä ne!", hän kertoo virnistäen. "Se on melkoinen homma, mutta mukavaa!" Suuren tapahtuman yhteydessä, niin kuin tämä konferenssi on, on paljon työtä, mitä tehdään kulissien takana, ja Amy on ottanut vapaaehtoisesti joitain yövuoroja tiskauksessa. "Tämä ei ole niin vaikeaa, mutta energiajuomaa on saatava aina välillä!", hän sanoo.

Amy sanoo olevansa kiitollinen siitä, mitä sai kokea nuorisokonferenssissa: olla mukana Outdoor Challengessa, katsoa, kun ystävät osallistuivat lentopalloturnaukseen ja osallistua voimakkaisiin rukouskokouksiin iltaisin.

Muutaman viikon kuluttua hän matkustaa takaisin Urbanaan, Ohioon, USA:an, missä hänen on tarkoitus suorittaa loppuun kaksi viimeistä vuotta sairaanhoito-opinnoista.