Taivaallinen levähdyspaikka

Taivaallinen levähdyspaikka

Kirjoittanut: Eva Ditlefsen | Julkaistu: 24. maaliskuuta 2011

Iloiset naurun äänet raikuvat Brunstadin salissa kuin tuhannet kilisevät kellot. Sisaret ympäri maailman ovat kokoontuneet tänne, ja kun he laulavat, se kuulostaa aivan kuin kauniilta enkelten laululta. Voisi luulla tulleensa taivaaseen.

Kun jumalansanaa julistetaan niin selvästi, valaisee se jokaisen omaa elämää niin, että voi nähdä ne alueet elämässään, joissa täytyy muuttua - esim. itsekkyyden, joka itsessä asuu. Tämä oli erityisen voimakkaasti esillä konferenssissa. Valo, joka loistaa puhujanpaikalta, on yhtä läpitunkeva kuin auringonsäteet pilvettömältä taivaalta yli lumisen Brunstadin. Aivan samoin kuin aurinko lämmittää, on lämpöä myös sanassa, jota puhutaan. Siinä on toivoa. Toivo täydellisestä muuttumisesta avun kautta, joka annetaan, kun on tietoinen omasta heikkoudestaan ja etsii apua armon valtaistuimelta. Kåre J. Smith kysyikin eräässä tilanteessa meiltä: "...luuletko, että kukaan on koskaan astunut armon valtaistuimen eteen turhaan?"   

Monet todistavat, että on mahdollista tulla sisälle maahan ja maistaa elämän hedelmiä Joosuan ja Kaalebin hengessä. (Lue 4. Moos.14:6-9) "...minä, joka olin niin kärsimätön, olen tullut kärsivälliseksi!", todistaa voimalla eräs vanhempi sisar, joka säteilee hyvyyttä ja lempeyttä. On sydämiä liikuttavaa kuulla kanssasisarten ja edelläjuoksijoiden voimakkaita todistuksia. He ovat eläviä esimerkkejä siitä, mitä pitkä elämä tässä hengessä voi saada aikaan ihmisessä, jonka lihassa ei asu mitään hyvää (Room.7:18). 

Yhteys täällä Brunstadilla on jotain aivan erityistä. Sisar, jonka yleensä näkee touhuavan siellä kotona, säteilee täällä vielä lisää. Vanhoja ystäviä on erityisen mukava tavata. Uusia ystävyyssiteitä solmitaan. Tämä on maailman luonnollisin ja maanläheisin paikka; paikka, missä voi nauttia hyvästä ruuasta, pitää hauskaa, nauraa ja keskustella yhdessä niin, että koko sali pursuaa energiaa taukojen aikana.

Mutta kun jälleen laulu kohoaa kohti taivasta, tunnemme sen vaikuttavan kuin levähdyspisteen matkalla kohti tulevaa maailmaa.