Suuri päivä yhdelletoista nuorelle

Suuri päivä yhdelletoista nuorelle

Kirjoittanut: Emilie Aslaksen | Paikka: Eiker, Norja | Julkaistu: 5. toukokuuta 2010

Toukokuu on rippijuhlien aikaa. Se on suuri juhla nuorille, jotka osallistuvat konfirmaatioon. brunstad.org tapasi 15-vuotiaat ystävykset Hannah Aslaksenin ja Maiken Solbergin, jotka eivät osallistuneet tavalliseen rippikouluun, vaan viettivät niin kutsutun ”Raamattuopetuksen” päätösjuhlaa.

Sunnuntaina Eikerin seurakunnan salissa Vestfossenissa juhlittavina olivat Hannah, Maiken ja yhdeksän muuta 15-vuotiasta. Paikalla oli yli 300 ystävää ja tuttua.

Nuoret ovat kokoontuneet tammikuusta lähtien viikoittain Raamattuopetukseen opiskelemaan useita Raamatun aiheita ja seurakunnan oppia. Aiheina olivat muun muuassa kääntymys, uudesti syntyminen, vanha liitto ja uusi liitto, Jeesuksen kuolema – lihassa ilmestynyt Kristus, minäkuva/itseluottamus, Kristuksen ruumis ja lähetyskäsky.

 

Elämän merellä

Viime sunnuntain seurakunnan juhlassa laulettiin Herran Tiet - laulukirjan laulu numero 188: ”Merellä on monta vaaraa, karikoita kätkee se. Suojassasi kulkee laiva yli ajan aaltojen.” Juhlassa kuultiin monia puheita. Nuorten vanhemmat, ystävät ja tutut kehottivat nuoria varomaan elämässään näitä karikoita, joista laulu kertoi. Esimerkiksi kateus tai jokin muu voi olla kari, joka häiritsee matkaa elämän merellä. Jos ”törmää” tällaiseen kariin ”elämän laiva” voi vahingoittua. Merimatkan aikana voi olla niin auringonpaistetta kuin myrskyäkin. Niin on elämässäkin – kohtaamme monia haasteita. Silloin täytyy suhtautua oikein, reagoida oikein. Siten saa suuren ilon elämäänsä ja voi iloita kaikesta, mitä kohtaa.

Hannahin ja Maikenin mielestä juhla oli hieno ja he olivat iloisia, että niin moni halusi juhlia heidän kanssaan.
–Monet vanhemmat tytöt antoivat meille lahjoja. Emme osanneet odottaa sitä. On monia, jotka välittävät meistä. On erityistä huomata se rakkaus ja huolenpito, joka heillä on meitä kohtaan.
 

Myös perhejuhla

Monilla Eikeriläisillä on tapana pitää yksityinen perhejuhla seurakunnan juhlan lisäksi. Hannah vietti tätä juhlaa lauantaina.
–On hienoa saada perhe ja suku koolle. Meillä oli avoin ja epävirallinen juhla, jossa oli hyvää ruokaa, ohjelmaa ja tekemistä sekä yhdessäoloa, Hannah kertoo.
–Olimme jopa ulkona pelaamassa lentopalloa ja ratsastamassa. Oli aika näky, kun miesväki ratsasti puku päällä ja solmio kaulassa – ilman tahtia ja tasapainoa!

 

Ilta, jonka aiheena Israel ja viimeiset ajat

Kun kysyn tytöiltä, minkä asian he muistavat parhaiten, molempien vastaus on “ilta, jonka aiheena oli Israel ja viimeiset ajat”. Ilta oli eksoottinen Israel-aiheinen kokoontuminen, jossa nuorten saivat muun muuassa maistaa israelilaista ruokaa.
–En pitänyt siitä kovinkaan, kertoo Maiken samalla, kun hän kertoo illasta innostuneesti.
–Se pitsan tapainen oli ihan hyvää, mutta salaatti ei. Siinä oli etikkaa ja oliiveita, lisää Hannah nauraen.
 

Israel-illassa käytiin läpi Israelin historiaa alusta saakka sekä kerrottiin viimeisistä ajoista, jolloin Jeesus tulee takaisin.
–Oli hirmu kivaa tietää, että kaikki, mitä Israelissa on tapahtunut, lukee Raamatussa, Maiken sanoo lopuksi, ja molemmat tytöt ovat yhtä mieltä siitä, etteivät hevin unohda sitä iltaa.
 

 

Vaihtelevaa ohjelmaa

Raamattuopetus-jakson aikana on ollut myös aikaa leikille ja hauskanpidolle. Ryhmä on esimerkiksi käynyt keilaamassa ja mökkeilemässä. Tyttöjen mielestä on ollut ”huippusiistiä” olla niin paljon yhdessä.
–Nauramme kaikelle, mitä tapahtuu, he kertovat tirskuen. Meillä on oikeastaan aika huono huumori. Yhtäkkiä joku miestä nauraa itsekseen ja sitten kaikki alkavat nauraa. Nauramme myös sanaleikeille ja ilmeille.
Molemmat tytöt ovat sitä mieltä, että on ollut kiva tutustua paremmin muihin Raamattuopetuksessa käyneisiin tyttöihin ja poikiin.
–Ohjaajat ovat olleet hyvin taitavia kertomaan. He eivät vain jaa tietoa, vaan kertovat omakohtaisia kertomuksia, kokemuksia ja esimerkkejä, tytöt kertovat.
–Se tekee kaikesta niin mielenkiintoista kuunneltavaa. He ovat myös niin hauskoja!
 

Oppia etsimään apua, innoitusta ja voimaa

Kysyn Pål Johnsenilta, joka on yksi Eikerin Raamattuopetuksen ohjaajista, millaista oli opettaa ryhmää 15-vuotiaita nuoria. Hänen mielestään kaikki sujui todella hyvin.
–Välillä mietin, ovatko he hyvin ujoja, mutta olen huomannut hiljaisuuden johtuvan siitä, että he seuraavat opetusta ja ovat kiinnostuneita siitä. Meillä on hyvin hauskaa yhdessä, Pål hymyilee.
 

–Mitä toivot heidän saaneen irti Raamattuopetuksesta?

–En usko, että he näiden iltojen jälkeen ymmärtävät koko evankeliumia, mutta toivon heidän oppineen kaksi asiaa: Että he ymmärtävät, ettei seurakunta ole pelkkä organisaatio, vaan meillä on evankeliumi, sanoma, joka voi auttaa heitä onnelliseen elämään. He tietävät nyt myös, mitä he voivat tehdä synnille, sillä synti tekee ihmisen onnettomaksi. Toisekseen toivon heidän ymmärtäneen, mistä he voivat etsiä apua, innoitusta ja voimaa. Sen löytää yhteydestä, kokouksista ja kirjoituksista.

 

Lisää ymmärrystä

Kysyn Hannahilta ja Maikenilta, mitä he ovat saaneet Raamattuopetuksesta.
–Olen saanut lisää ymmärrystä asioista, joista puhutaan kokouksissa, Maiken vastaa.
–Niin, sen lisäksi olen saanut suuremman uskon siitä, että voin päästä eroon synnistä – siitä pahasta, joka on sisälläni, Hannah sanoo. Kun olemme yhdessä ystävien kanssa ja saamme neuvoja ja kehotuksia, saamme voimaa voittaa synnin arkipäivässä, hän lopettaa.