-Rakastan ristiä

Kirjoittanut: Milenko van der Staal | Julkaistu: 8. elokuuta 2011

Bernt Stadven

  • Bernt Stadven syntyi Åfordissa, Etelä-Trondelagissa 6.heinäkuuta 1931
  • Naimisissa Liv Sandvikin kanssa, heillä on kahdeksan lasta
  • Toimi rakennustarkastajana Skin kunnassa  Akerhusissa n. 40 vuotta
  • Oslo/Follo seurakunnan johtaja vuodesta 1992

Aivan siitä lähtien , kun 80 vuotta täyttävä Bernt Stadven 18-vuotiaana tarttui Jumalan sanaan, on hänellä ollut täysi luottamus siihen, että on mahdollista tulla täydelliseksi vaeltamalla Jeesuksen jalanjäljissä.

Tänä kesänä saivat tuhannet ystävät ympäri maailman viettää  uskollisen miehen 80-vuotissyntymäpäivää, joka järjestettiin Brunstadin konferenssikeskuksessa. Sivun alussa olevasta ruudusta voit nähdä ja kuulla, mitä juhlittavalla itsellään ja joillakin paikalla olleilla oli sydämellään.

Nuorena Bernt Stadveniin vaikutti voimakkaasti lähetystyöympäristö, johon hänen perheensä kuului. Jo nuorella iällä hän tunsi, että Jumala vaikutti hänessä ja kun hän pääsi ripille, hän päätti elää jumalaapelkäävää elämää.

Sai Pyhän Hengen kuuliaisuuden kautta

Kun hän oli 18-vuotias puhkesi herätys sillä seudulla, ja Stadven toivoi saavansa Pyhän Hengen kasteen. Kokonaisen kuukauden hän pyysi sitä, ilman että mitään tapahtui, kunnes hän eräänä päivänä tunsi, että hänen tuli rukoilla ääneen rukouskokouksessa. Oikeastaan hän ei ollut rohkea, mutta hän oli kuitenkin kuuliainen muistutusta kohtaan ja rukoili oman kertomansa mukaan kuivan rukouksen. Yhtäkkiä hän tunsi fyysisen voiman, joka virtasi ruumiin läpi, kuin voimavirtajohdosta. Apostolienteoissa 12:5 lukee, että Jumala antaa Henkensä niille, jotka tottelevat häntä. Tämän Stadven sai selvästi kokea sinä päivänä. -Vain tämä yksi kuuliaisuudessa tehty teko, ääneen rukoileminen, oli tarpeeksi laukaisemaan Pyhän Hengen voiman, kertoo Stadven, ja se voima ei ole koskaan väistynyt minusta sen jälkeen.

Uskoi sen, mitä on kirjoitettu

Stadven kiinnostui elävästi Jumalan sanasta ja alkoi lukea innokkaasti Raamattua. Hän pani merkille erityisesti kolme asiaa: 1. kirjoitettiin paljon henkilökohtaisesta synnin voittamisesta, 2. meidän tulee olla täydellisiä niin kuin meidän taivaallinen isämme on täydellinen ja 3. meidät on kutsuttu vaeltamaan Jeesuksen jalanjäljissa. Tämä on aivan huomiotaherättävää, ja sillä on monia vaikutuksia ihmisen elämässä, jos sen ottaa kirjaimellisesti. 

- En ole koskaan ollut epäilijä, Stadven vahvistaa. Minulla on ollut täysi usko niin pitkään kuin muistan. Tämä sisältää myös sen, että hän valitsi tarttua Jumalan sanaan. Stadven alkoi puhua uskostaan, mutta sitä ei aina otettu vastaan. Häntä muistutettiin siitä, että hän on nuori ja että sellaista kutsuttiin ylpeydeksi!

Eräs nainen, joka oli ollut monta vuotta lähetystyössä, kuuli Stadvenin puhuvan henkilökohtaisesta voitosta. "Niin, minäkin uskoin siihen, kun olin nuori ja innokas, mutta elämänkokemus osoittaa, että se ei ole mahdollista", hän sanoi ja viittasi "Golgatan työhon", missä Jeesus "voitti meidän puolestamme". Se ei ollut erityisen rohkaisevaa innokkaalle nuorelle, mutta Stadven valitsi ennemmin uskoa siihen, mitä hän oli lukenut Jumalan sanasta.

Käytännössä osoittautui kuitenkin, että oli vaikeaa saada täydellinen voitto - erityisen vaikeaa oli välttää ajatukset, joiden Stadven tunsi olevan ristiriidassa Jumalan sanan kanssa. Hän huomasi myös, että saattoi sanoa ja tehdä asioita, jotka eivät olleet Jumalan tahdon mukaisia, kun niitä tarkasteli myöhemmin. "Me teemme syntiä päivittäin ajatuksissa, sanoissa ja teoissa", hän kuuli usein sanottavan kirkossa. Tulisiko aina olemaan niin? Eikö ollut ketään, joka eläisi voittoisaa elämää, niin kuin on kirjoitettu Raamatussa? 

Sai yhteyden samoin ajatteleviin

Stadven suoritti asepalveluksensa laivastossa, ja alokasaikanaan Stavangerissa hän tapasi nuoren miehen, joka kutsui hänet kristilliseen kokoukseen. Se osoittautui olevan "ystävien" luona, Brunstadin Kristillisessä Seurakunnassa (silloin ilman virallista nimeä), ja ensimmäisessä kokouksessaan seurakunnassa Stadven kuuli vihdoin evankeliumia synnin voittamisesta. Kokouksessa selitettiin selvästi, että kiusaus ei ole syntiä, vaan tilaisuus ryhtyä taisteluun pahaa vastaan.
Yhtäkkiä Stadvenille valkeni, että ajatukset, jotka häntä vaivasivat, olivatkin kiusausia, ja vastustamalla niitä hän eläisi voittoisaa elämää! Suhde Jeesukseen tuli aivan uudeksi - sensijaan, että Jeesus olisi hänelle sovitusuhri, tulikin hänestä esikuva, jota voi seurata ja voitttaa synnin, aivan kuten Stadven oli lukenut! 

Seurakunnasta Stadven löysi hengellisen kotinsa. Täällä hän ei vain kuullut evankeliumia synnin voittamisesta, vaan myös tapasi ihmisiä, jotka elivät sen käytännössä. Tuloksena siitä oli yhteenkuuluvuuden tunne, tai yhteys, joka oli aivan erityistä.

Kristinusko on henkilökohtaista muuttumista

Stadven alkoi heti todistaa ja puhua tästä elämästä. Hän myös arvosteli voimatonta ja passiivista kristinuskoa, joka käyttää Jeesusta ennemminkin sovitusuhrina kuin esikuvana, jota tulee seurata. Siitä tulee kristinuskoa, joka ei ole taistelua syntiä vastaan omassa elämässä, ja siitä seuraa yritys jakaa Jumala maailman ja omien himojen kanssa. Mutta kukaan ei voi palvella kahta herraa, lukee Raamatussa - ja Stadven tunsi, että kristinusko tarkoittaa täydellistä antautumista Jumalalle - ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Kristinusko on taistelua syntiä vastaan, joka on meidän inhimillisessä luonnossamme ja sen kautta kautta tapahtuvaa muuttumista Jeesuksen kaltaiseksi (Gal. 2:20). 

Yhteiselämä samassa uskossa ja innostuksessa

Bernt Stadven kohtasi suuren rakkautensa Liv Sandvikissa, Hortenista. Liv on Johan Oskar Smithin, seurakunnan perustajan, lapsenlapsi ja hän oli kasvanut kodissa, missä Jumalan sana oli kaiken keskipiste. Nämä kaksi jakoivat uskon ja innostuksen ja olivat kuin luotuja toisilleen.
- Me olimme valtavan rakastuneita, kun menimme kihloihin, mutta voin sanoa teille - se on vain lisääntynyt! Tämän Stadven vahvistaa yli 50 avioliittovuoden jälkeen, jota hän kuvailee "ruusuilla tanssimiseksi". Ei siksi, että kaikki olisi mennyt ilman koettelemuksia ja haasteita, vaan sen vuoksi, että heillä on ollut keskinäinen rakkaus ja horjumaton usko Jumalaan. 
Pian sen jälkeen kun he olivat avioituneet, muutivat he Kråkstadiin Oslon ulkopuolelle. Oslossa asui Sigurd Bratlie, yksi seurakunnan keskeinen evankelista ja apostoli. Bratliesta tuli valtavan tärkeä henkilö Stadvenin elämässä. Bratlien julistus oli erityisen selvää ja yksinkertaista, ja se oli suureksi avuksi. Näille kahdelle muodostui läheinen yhteys ja keskinäinen luottamus, joka kesti eliniän.

Tuli kuitenkin lähetyssaarnaaja

 

1950-luvun alussa Brunstadin Kristillisellä Seurakunnalla oli seurakuntia vain Skandinaviassa. Seuraavien vuosikymmenten aikana seurakunta kasvoi valtavasti, ensin Euroopassa ja sitten kaikkiin maanosiin. Stadven oli kasvanut lähetysympäristössä, ja nuoruusiästään lähtien hänellä oli kaipaus matkustaa Afrikkaan lähetystyöhön. Näin ei käynyt, mutta aikuisiällään Stadven on kuitenkin ollut Kristuksen työtoveri suuressa määrin, ja hän on käynyt useimmissa seurakunnissa useissa kymmenissä maissa, kaikissa maanosissa, julistamassa evankeliumia. Hänellä oli tavallinen työ rakennustarkastajana Skin kunnassa, ja hän teki paljon ylitöitä ja säästi vapaapäiviään matkoja varten.

Stadven on aina pitänyt ihmisistä ja ollut kiinnostunut heidän pelastuksestaan. Jeesus puhuu ristin ottamisesta päivittäin - se tarkoittaa ryhtymistä taisteluun syntiä vastaan ja sen kuolettamista, mitä omassa luonnossa asuu. Stadven osoitti, että tämä oli sanoma, joka voi johtaa ihmiset pois synnistä jumalalliseen luontoon, sillä tämä oli elämää, jota hän itse eli.

Erityisen innostunut Ilmestyksen hengestä

Kun Stadven on yhdessä ihmisten kanssa ja julistaa tai puhuu Jumalan sanasta, hän on todella parhaimmillaan. Vuosien aikana on ollut lukemattomia yhdessäoloja, sekä yksityisissä kodeissa, seurakunnan kokouksissa että suurissa kansainvälisissä konferensseissa, joissa kaikki läsnäolijat ovat kokeneet Ilmestyksen hengen, ja Jumalan sana on tullut eläväksi ja selväksi monille. 
- Ilmestyksen henki on riippuvainen siitä, että on puhtaita ihmisiä ja vastaanottavaisuutta, jotta se voisi toimia, sanoo Stadven. Kun on ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kuulemaan, se voi avata kirjoituksia meille.

Stadven on myös itse elänyt ja toteuttanut sitä, mitä on julistanut kaikki vuodet, ja on siksi saanut suuren kunnioituksen ja luottamuksen seurakunnassa. Hänen puheensa on selvää ja yksinkertaista ja kiinteästi yhteydessä Raamattuun, Jumalan sanaan. Hänellä on erityinen kontakti nuoriin, ja kodin olohuone Stadveneilla on usein täynnä nuoria ihmisiä. Konferensseissa ympäri maailman tapahtuu usein, että nuoret kokoontuvat Stadvenin ympärille myös virallisten kokousten ulkopuolella ja kuuntelevat tarkasti, kun hän pitää raamattutuntia heille.

Uskollinen läpi erilaisten aikojen

Brunstadin Kristillinen Seurakunta on myös kokenut vaikeita aikoja, kun useat jäsenet halusivat jotain muuta ja aiheuttivat levottomuutta ja epäluottamusta niitä kohtaa, joilla oli vastuuta. Pitäytymällä täysin Jumalan sanaan ja kaukana poissa panettelusta ja kritiikistä, jatkoi Stadven seurakunnan rakentamista näiden aikojen läpi, samassa opissa ja hengessä, joka alussa oli. Kun seurakunnanjohtaja Sigurd Bratlien terveys heikkeni hänen elämänsä loppupuolella, oli luonnollista, että Bernt Stadvenista tuli vuonna 1992 Oslo/Follon seurakunnan johtaja ja Brunstadin konferenssien johtaja. (Brunstad on seurakunnan toiminnan keskuspaikka.)
Ystäville on erityisen vahvistavaa ja luottamustaherättävää nähdä yhteys ja luottamus Stadvenin ja Kåre J. Smithin, seurakunnan nykyisten johtajien, ja muiden vastuussa olevien veljien ja sisarten välillä. Seurakunta jatkaa raamatullisen mallin mukaan, missä Jumala asettaa virkaan eri ihmisiä heidän uskollisuutensa ja kasvavan luottamuksen perusteella: "Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,.." Ef. 4:11-12.

Henkilökohtainen kokemus synnin voittamisesta.

Kun Stadven nyt katselee elämäänsä taaksepäin, kertoo hän ajattelevansa sitä, mitä hän kerran sai kuulla lähetystyöntekijältä siitä, että elämän kokemus osoitti, että "henkilökohtainen voitto synnistä ei ole mahdollista". Silloin hän valitsi mieluummin uskoa Jumalan sanaa, ja tuli johdetuksi seurakuntaan, missä hän kuuli evankeliumia Jeesuksen jalanjälkien seuraamisesta, hänen joka ei syntiä tehnyt. Itse hän on tullut aivan toiseen johtopäätökseen: Elämän kokemus osoittaa, että kuuliaisuuden ja uskollisuuden kautta Jumala antaa kaiken voiman elää voittoisaa elämää, ajatuksissa, sanoissa ja teoissa!

Todistaja päivitäisestä rististä

 - Rakastan päivittäistä ristiä, ja niin olen tehnyt siitä lähtien kun nuorena kuulin tätä evankeliumia! Stadven seisoo Brunstadin puhujanpaikalla pääsiäiskonferenssissa 2011 ja puhuu täydelle salille, jossa on 7000 kuulijaa, ja lisäksi useat tuhannet seuraavat TV-lähetyksen kautta kokousta seurakunnan omalta TV-kanavalta. Salissa on aivan hiljaista. Kun tämä mies puhuu rististä, sitä kannattaa kuunnella tarkasti - sillä tämä on elämää, jota hän on elänyt, ja sanoissa on sisältöä. Sana rististä - terävät sanat syntiä ja epäpuhtautta kohtaan, mutta lohdutuksen ja toivon sanoja kaikille niille, jotka haluavat palvella Jumalaa ja tulla pois omasta synnistään - sekä niille jotka ovat juuri aloittaneet kulkea tällä tiellä että toisille, jotka ovat päässeet pitemmälle. Ne ovat sanoja, jotka paimen, profeetta ja opettaja on puhunut. Tämä on hänen elämänsä. 

Kuuntele Bernt Stadvenin henkilökohtainen todistus.