Sigurd Bratlie – Jumalan apostoli

Sigurd Bratlie – Jumalan apostoli

Kirjoittanut: Trond Eivind Johnsen | Paikka: Oslo, Norge | Julkaistu: 5. lokakuuta 2011

Räätäli Sigurd Bratlien hautajaiset vuonna 1996 olivat suurimmat, mitä Norjassa oli nähty sitten Kuningas Olavin poismenon.

Sigurd Bratlie ei ollut tunnettu taitavana puhujana tai suurena kirjailijana. Hän ei myöskään ollut mikään erityinen johtajatyyppi.

Kuitenkin 3300 ystävää ympäri maailman seurasi Bratlieta haudalle. Niin, mikä mies tämä räätäli oli?

Alku

Sigurd Bratlie syntyi heinäkuussa vuonna 1905 Bratlien maatilalla Nordstrandissa, Oslossa. Hän kasvoi kristillisessä kodissa, ja yhdeksänvuotiaana hän kääntyi Jumalan puoleen.

Niin kului kuusi vuotta. Sigurd opiskeli Otto Treiderin kauppakoulussa, ja yhtäkkiä hänen elämänsä sai odottamattoman käänteen: 

Opiskelukaverinsa kautta Sigurd tuli yhteyteen Edwin Bekkevoldin kanssa, joka oli Oslon seurakunnan johtaja, ja samalla hän tuli yhteyteen myös Brunstadin Kristillisen Seurakunnan kanssa.

Kun ymmärsin, mitä siellä julistettiin, en epäröinyt yhtään sydämessäni, kertoi Bratlie 35 vuotta myöhemmin. Hän oli löytänyt elämän tarkoituksen.

Täällä Bratlie kohtasi monia ihmisiä, joilla tuli olemaan suuri merkitys hänelle, mm. Johan Oscar Smithin  ja Elias Aslaksen. Hän saattoi istua ja keskustella näiden kanssa pitkään yöhön - saadakseen apua hankilökohtaiseen kristilliseen elämäänsä... Ja niin kului monta vuotta hiljaisesti ja rauhallisesti Bratlien ympärillä. 

 

Palveleva. Kiitollinen. Uskollinen.

Bratlie oli vaatimaton mies, joka löysi suuren ilon siitä, mitä Johan Oscar Smith julisti - ilmestyksistä "Kristus ilmestynyt lihassa" ja "Kristuksen ruumis". Hän oli niin innostunut niistä, että hän käytti loppuelämänsä sekä toteuttaen näitä totuuksia omassa elämässään että julistaen niitä toisille.

Ja nimenomaan tämä oli suurta Bratliessa: hän toteutti näitä totuuksia omassa elämässään. Sillä tavalla hän saattoi puhua Jeesuksen seuraamisesta hänen kuolemassaan, ja hänen elämänsä todisti myös siitä. Tämä oli hänelle pääasia koko elämän ajan, ja siksi hän huolehti myös siitä, että seuraava jae Raamatusta oli Oslon seurakunnan salin seinällä:  «Valvo itseäsi ja opetustasi, pidä kiinni näistä ohjeista! Silloin pelastat sekä itsesi että ne, jotka kuulevat sinua.» (1. Tim. 4:16)

  

-Toinen asia, mikä leimasi Bratlieta, oli hänen vilpitön huolensa kevytmielisestä julistuksesta, joka muutti "syntien anteeksiannon" "syntien sallimiseksi", ja tätä vastaan hän taisteli koko elinaikansa, sekä kirjoittaen että puhuen.

 

Ankkuroitunut Jumalan sanaan

Sigurd Bratlie kysyi ja sanoi usein: «Onko sinulla Jumalan sana siihen, mitä teet? Jos se mitä teet, perustuu Jumalan sanaan, silloin et voi mennä harhaan. Hullukaan ei eksy pyhällä tiellä.»  Siksi hän käytti usein Jumalan omaa sanaa, kun häntä pyydettiin sanomaan mielipiteensä jostain asiasta, ja siten hän pystyi olemaan avuksi kaikille ihmisille, riippumatta kulttuurista ja elämäntilanteesta. Ja hän ei itse ottanut kunniaa asiasta - hänhän oli vain kertonut heille, mitä Jumalan sanassa lukee. 

Minä en saarnaa, pidän vain esillä sitä, mitä Jumalan sana sanoo, saattoi hän sanoa, kun hän seisoi puhujan paikalla.

Kristus päänä

Sigurd Bratlie tekee itsensä näkymättömäksi, kun hän puhuu Jumalan sanaa. Paikallaolijat näkevät Kristuksen ja Kristuselämän, sanoi Elias Aslaksen Bratlien 70-vuotisjuhlassa. 

Yksittäisten ihmisten johtaminen yhteen pään kanssa, Jeesukseen Kristukseen, oli hyvin tärkeää Bratlielle. Siten kaikki ne, jotka hänen elämänsä ja yksinkertaisen julistuksensa kautta tulivat johdetuiksi seurakuntaan, saivat tilaisuuden tulla hengellisisksi ihmisiksi, joilla oli suora yhteys Kristukseen.. Hän toivoi, että kaikki saisivat kokea henkilökohtaisesti Jumalan, ja siksi hän julisti evankeliumia niin yksinkertaisesti kuin mahdollista, niin että kuka tahansa saattoi ymmärtää sen.  

Lähetystyö - Kaiken minä teen evankeliumin tähden!

Vuonna 1975 Bratlie kirjoitti kirjeen simpukoilla vuoratusta talosta Andien-vuoriston ja Tyynenvaltameren välimaastosta Chilestä. Täällä hän oli asunut viikon erään puolalaisen perheen luona, joka piti hänta "erityisen jumalaapelkäävänä" miehenä, mutta kun  Bratlie matkusti kotiin, hän menetti yhteyden heihin, eikä onnistunut saamaan enää kontaktia perheeseen.

25 vuotta myöhemmin Andreas Schneider ja Kjetil Evensen olivat tekemässä lähetystyötä Chilessä, ja he lauloivat seurakunnan laulukirjasta, kun eräs chileläinen mies yhtäkkiä tuli heidän luokseen ja kysyi, mistä nämä laulut olivat. "Minulla on kotona monta kasettia näitä lauluja", kertoi chileläinen. "Vanhempieni luona kävi eräs norjalainen, jonka nimi oli Bratlie, ja hän asui meillä. 25 vuotta olen etsinyt, jos joku tuntisi hänet."

Tällä tavalla Bratlie teki lähetystyötä. Jos hän kuuli jostain totuutta etsivästä sielusta jossain maailman kolkassa, hän ei aikaillut matkustaa tapaamaan asianomaista - vaikka tämä asui yksin, kaukana korvessa, vieraassa maassa.

Ja lähetystyöstä seurasi tuloksia. Yksi toisensa jälkeen innostui, kun oli kokenut Kristuksen kirkkauden säteilyn hänestä ja kuullut hänen yksinkertaisia, elämää luovia sanojaan. Ja Bratlie ei lopettanut siihen, että ihmiset palastuivat: hän teki työtä edelleen asettaakseen jokaisen näistä Jumalan eteen "täydellisenä Kristuksessa" (norj. käännös), kuten Paavali teki (Kol. 1:28).

Siten Bratlie matkusti ensin Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa ja sen jälkeen koko Euroopassa, kunnes hän matkusti lopuksi ympari maapallon, kaikkiin maanosiin.

Vuonna 1976 Elias Aslaksen meni kotiin Jumalan luo, ja Bratlie otti hoitaakseeen seurakunnan johtajan tehtävän. Tämä palvelustehtävä hänellä oli aina kuolemaansa saakka.

Vankilassa Bagdadissa

Norjassa monet eivät olleet kuulleet nimeä "Sigurd Bratlie" ennen syksyä vuonna 1978. Silloin tämä hiljainen mies yllättäen sai suuren huomion norjalaisessa lehdistössä ja hallituksessa.

Kristillisen kokoontumisen aikana Bagdadissa ilmestyi irakilainen poliisi paikalle ja vangitsi Bratlien ja muut paikallaolijat. Norjalaisille viranomaisille ei ilmoitettu mitään, mutta parin päivän kuluttua, kun Bratlie ei ollut tullut Egyptiin sovittuna ajankohtana, ilmoitti hänen vaimonsa hänet kadonneeksi. Kesti kokonaisen kuukauden ennen kuin norjalaiset viranomaiset saivat tietää, että norjalainen räätäli Bratlie oli pidätetty ja vankina Irakissa, epäiltynä osallisuudesta salaiseen toimintaan maan turvallisuutta vastaan.  

Niin Sigurd Bratlie istui vankilassa 143 päivää, marraskuusta 1978 pääsiäiseen 1979. Monet hallituksen jäsenet tekivät kovasti töitä saadakseen Bratlien vapautetuksi, muun muassa ulkoministeri Knut Frydenlund, valtiosihteeri Thorvald Stoltenberg ja Yvonne Huslid (viimeksi mainittu matkusti Bagdadiin tapaamaan Saddam Husseinia henkilökohtaisesti huolehtiakseen, että Bratlie ja muut vangitut vapautettaisiin). Irakilaisessa vankilassa istuminen ei ollut mitään leikkiä 73-vuotiaalle vanhalle miehelle, jonka terveys reistaili. 

- On kirjoitettu...:"kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa". Se täytyy koetella. Aivan sama, mitä olosuhteita elämässa tulee vastaan. On selvää, että voit tulla paljon pahempiin olosuhteisiin kuin vankila ja sellaiset asiat. Se on selvää. Jokapäiväinen elämä tuo eteen monia kovia olosuhteita, sanoi Sigurd Bratlie ensimmäisessä puheessaan päästyään vapaaksi irakilaisesta vankilasta.

Loppu

«Hän on Jumalan apostoli». Aksel.J. Smith ei epäillyt, minkä lausunnon hän saattoi antaa läheisestä veljestään ja kanssatyöntekijästään, Sigurd Bratliesta, hänen 90-vuotispäivänään. Oli kulunut 75 vuotta siitä, kun Bratlie tuli seurakuntaan, ja se mitä hän silloin todisti - että Jumala tekisi hänet täydelliseksi palvelustyöhön - sen Smith saattoi todistaa, että näin oli ollut Bratlien elämässä. Bratlien apostolinviralla oli ollut suuri merkitys seurakunnan kasvulle ja kehitykselle.

Puoli vuotta myöhemmin nukkui pois tämä arvostettu ja rakastettu mies, ja hän jätti jälkeensä tuhansia kiitollisia ihmisiä.

Hautajaiset pidettiin 31.tammikuuta 1996 seurakunnan konferenssipaikassa, Brunstadilla, ja noin 3300 ihmistä jätti viimeiset, arvolliset hyvästit henkilölle, joka oli merkinnyt niin paljon - niin, jolla oli ollut iankaikkista merkitystä heille.