Nainen portaissa

Nainen portaissa

Kirjoittanut: Heidi Østermark Reinikainen | Julkaistu: 4. huhtikuuta 2011

"Sinun täytyy löytää paikka, minne voit mennä rukoilemaan Jumalaa", sanoi tuntematon henkilö minulle erään kerran. Mutta se ei ollut kaikki, mitä hän sanoi minulle... 

Oli aikainen, kylmä aamu, ja minä olin menossa ulos lapioimaan lumia portaikosta. Sitä olin tehnyt koko talven ja minun täytyi ponnistella kunnolla joka päivä päästäkseni alkuun. Kun tätä oli jatkunut kuukausia: lumilapio käteen ja suuri alue monine portaineen lapioitavana; oli siitä tullut todella ikävää ajan mittaan. Minulla oli pieni aavistus, että tästä päivästä olisi tulossa aivan erityinen.

Kun tein työtä, katsoin usein vain siihen, mitä olin tekemässä, enkä siksi aina huomannut, jos joku olisi ollut menossa ohitseni portaissa. Tänään eräs vanhempi naisääni sanoi: "Anteeksi." Hymyilin ja siirryin niin, että hän pääsi ohitseni. Minä keskityin pian taas työhöni, mutta vain muutaman sekunnin kuluttua kuulin hänen äänensä uudelleen. "Kiitos, kun sinä lapioit lumet tieltämme." Hymyilin jälleen ja vastasin hänelle jotain sopivaa.   

Yhtäkkiä hän vain alkoi kertoa itsestään. Hän kertoi, kuinka hän hiljattain oli menettänyt miehensä, mutta siitä huolimatta hän ei ollut menettänyt iloaan.

Mietin mielessäni, millaista iloa hän mahtoi tarkoittaa, mutta seuraavassa hetkessä hän sanoi: "En halua istua kotona säälimässä itseäni. Minulla on ollut yhteys Jeesukseen koko elämäni ajan, ja hänen kauttaan olen saanut paljon iloa. Se, mitä on tapahtunut, on suuri koetus, mutta hän on auttanut minua menemään läpi koetusten aikaisemmin, niinpä hän on auttava minua myös tämän läpi." 

Minua kiehtoi hänen uskonsa ja vakuuttuneisuutensa. Kuinka minä voisin saada myös kokea sellaisen ilon? Minä, joka usein säälin itseäni aivan pikkuasioista, ja hän taas voi varjella ilon läpi vaikeimpien asioiden, mitä ihminen voi kokea.

 

"Sinun täytyy löytää paikka, minne voit mennä rukoilemaan Jumalaa", hän sanoi. "Tee se aivan nuoresta pitäen, niin sinä löydät tämän ilon ja voit varjella sen elämässäsi. Keskustelu jatkui muutamia minuutteja, ja kun hän oli mennyt edelleen, minulle valkeni, kuinka paljon hän oli antanut minulle noina muutamina minuutteina. Se oli salaisuus hyvään ja onnelliseen elämään. Tein niin kuin hän sanoi ja löysin paikan, missä voin rukoilla Jumalaa, ja olen itse löytänyt saman ilon.