Vankila Robben saarella  Cape Townin ulkopuolella, missä Nelson Mandela vietti lähes 30 vuotta.
Vankila Robben saarella Cape Townin ulkopuolella, missä Nelson Mandela vietti lähes 30 vuotta.

Oletko tehnyt niin kuin Mandela?

Kirjoittanut: Trond Eivind Johnsen | Julkaistu: 10. joulukuuta 2013

Apartheid

  • Sana tulee afrikaansista, ja se tarkoittaa "erottelua"
  • Rasistinen, rotuerottelupolitiikka Etelä-Afrikassa vuodesta 1948 vuoteen 1994
  • Musta enemmistö menetti monet oikeutensa koulutukseen, terveydenhoitoon ja muihin julkisiin palveluihin
  • Johti valtaviin protesteihin mustan kansanosan taholta
  • Lakkautettiin  vuonna 1994, kun Mandela tuli valtaan

Kuinka monta kertaa olet viime vuosien aikana tehnyt kuten Nelson Mandela?

Nelson Mandela on melko varmasti yksi meidän aikamme ihailluimmista ihmisistä. Kukapa ei haluaisi tietää, mitä hän ajatteli silloin, kun hän päätti antaa anteeksi afrikaaneille elämänmittaisen vankeuden ja koko elämän rotusorron alla?

Mitä Etelä-Afrikassa tapahtui tuolloin?

Kaikki, jotka käyvät nykyisin Etelä-Afrikassa saavat kokea sen satumaisen ja värikkään sulatusuunin, mikä houkuttelee useita miljoonia turisteja joka vuosi. Vuonna 2010 maa oli maailman katsotuimman urheilutapahtuman - jalkapallon maailmanmestaruuskisojen - isäntämaa. Mutta maa oli olennaisesti erilainen apartheidhallinnon aikaan, mikä oli vallitsevana vuodesta 1948 kaatumiseensa saakka vuoteen 1994. 

Nelson Mandela syntyi Etelä-Afrikassa, missä riehui espanjantauti ja sanalla "apartheid" oli merkitystä vain niille, jotka puhuivat afrikaansia. Rasismia oli varmasti olemassa myös vuonna 1918, mutta tilanne vain paheni siitä, ja 1940-, 50- ja 60-luvuilla maassa toteutettiin laaja rotuerottelu-politiikka, jolloin musta enemmistö menetti monet perusoikeutensa, sekä koulutuksessa, terveydenhuollossa ja julkisissa palveluissa. Mandela tuli pian tunnetuksi aktiivisena valkoisten hallinnon vastustajana. Tuona aikana se riitti siihen, että joutui vankilaan loppuiäkseen. Näin kävi Mandelalle.

Apartheid kesti 46 vuotta, seitsemän valkoisen presidentin aikana. Viimeisestä, Frederik Willem de Klerkistä, tuli mies, joka otti ensimmäiset askeleet kohti valkoisten ja mustien sovintoa. Vuonna 1990 hän purki kiellon, joka koski apartheidin vastaisia organisaatioita, ja hän myös vapautti Mandelan vankilasta. 

Odotukset legendaarista ativistia, Mandelaa kohtaan olivat korkealla, mutta hänen taktiikkansa yllätti monet. Eikö hän nyt kostaisi? Eikö olisi ollut oikein vaatia silmä silmästä ja hammas hampaasta? Mandela on itse kirjoittanut ajatuksistaan: "Samalla kun kävelin ulos portista, joka oli johtava minut vapauteeni, tiesin, että ellen jättäisi katkeruutta ja vihaa pois, olisin edelleen vankilassa."

Mitä Mandela teki oikein?

Kansakunnan rakentajana Mandelalla oli suurempi unelma kuin vain kosto, ja hän ymmärsi, mitä toimintakeinoja hänen tulisi käyttää saavuttaakseen sen. «Jos on unelma kauniista Etelä-Afrikasta, silloin on myös olemassa teitä, jotka johtavat tähän päämäärään. Kahta näistä teistä voi kutsua "hyvyydeksi" ja "anteeksiannoksi.".

Maailmanhistoriaa ei ole kirjoitettu valmiiksi, ja edelleen on tarvetta sellaisista ihmisistä, kuten Mandela, jotka ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja jotka tekevät oikeita valintoja. Kuitenkin vain harvat meistä tulevat koskaan saamaan yhtä tärkeän roolin historiankirjoissa kuin Mandela. Olisiko meidän syytä oppia hänestä jotain ? 

. Ehkä jokin näistä laeista sai aikaan sen, että Mandela sattoi saada niin paljon tehtyä? Tähän sopivan elämänlain löydämme Matt. 6: 14: «Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen isänne teille anteeksi»;  ja Jaakob 2:13: «..joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton»; ja ehkä tärkein Luuk. 14: 11: «…: joka itsensä alentaa, se korotetaan Kun Mandela tuona päivänä jätti vihan ja katkeruuden vankilaan, hän valitsi sen ettei asettuisi vastustamaan entisiä vihollisiaan. Hän ymmärsi sen, että heidän kohtaamisensa tavallisina kansalaisina ja lähimmäisinä johtaisi paljon parempaan tulokseen.

Johan O. Smith kirjoitti vuonna 1905 vastakääntyneelle veljelleen ja kehotti häntä käyttämään hyvyyttä välineenä sielujen voittamiseen. Hän viittasi Sananlaskuihin 25:21-22: «Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra palkitsee tekosi.»  Tätä havainto-opetusta, jonka Mandela piti maailmannäyttämöllä, voidaan verrata tähän raamatulliseen taistelutekniikkaan; Mandela valitsi  voittaa pahan hyvällä! (Room. 12: 21)

Ei ole hullumpaa yhdistää näiden elämänlakien tietoa yhteen Nelson Mandelan kehotuksen kanssa: «Meidän tulee käyttää aika viisaasti ja ymmärtää aina, että aika on kypsä oikeudelle.».