Kuva
Kuva

– Onko kristinusko vanhentunut?

Kirjoittanut: Ruben Ellefsen | Julkaistu: 24. helmikuuta 2012

«6 syytä, miksi nuoret hylkäävät kirkon»

  • Kirkko toimii ylisuojelevasti. 
    Esimerkki: 18 % on samaa mieltä, että «seurakuntani on liian huolissaan siitä, että filmit, musiikki ja pelit ovat haitallisia ».
  • Kristinusko koetaan «syyksi».
    Esim.: 23 % sanoo, että «Raamattua ei julisteta tarpeeksi selvästi tai tarpeeksi usein».
  • Kirkko koetaan tieteen vastustajana.
    Esim.: 35 % on sitä mieltä, että «kristityt ovat liian varmoja siitä, että heillä on vastaus kaikkeen».
  • Kirkon suhtautuminen seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin koetaan liian yksinkertaiseksi ja tuomitsevaksi.
    Esim.: 40 % sanoo, että «kirkon oppi seksuaalisuudesta ja ehkäisystä on vanhentunut».
  • Kristinusko vastustaa/pelkää uusia vaikutteita.
    Esim.: 29 %  tunsi «joutuvansa valitsemaan uskon ja ystävien välillä».
  • Kirkko koetaan epäystävälliseksi niitä kohtaan, jotka epäilevät.
    Esim.: 36 % kertoo, että he «eivät voineet esittää itseään ahdistavia elämänkysymyksiä kirkossa».

Perustuu pääasiassa 1296:n nuoren amerikkalaisen, iältään 18-29-vuotiaan haastatteluun, jotka olivat tai olivat olleet aktiivisia kristillisessä seurakunnassa. Projekti sisältää useita erillisiä osia; se toteutettiin vuosina 2007-2011 henkilökohtaisten haastattelujen ja nettikyselyiden avulla.

Lähde: Barna Group

–Miksi nuorten keskuudessa ei ole suosittua olla kristitty tänä päivänä? Mikä oikeastaan on kristillisyyden pääasia?

Tämän päivän yhteiskunnassa ei tarvita paljon, jotta voi kutsua itseään "kristityksi", mutta siitä huolimatta useimpien kristillisten yhteisöjen jäsenmäärät ovat laskussa. Miksi on näin?

Syksyllä 2011 arvostettu amerikkalainen tutkimus- ja mediatalo Barna Group esitteli tulokset projektista "Usko, joka kestää" (engl. «Faith that Lasts»), missä se kartoitti sitä, miksi lähes kolme viidestä amerikkalaisesta kristitystä jättää kristillisen yhteisönsä täytettyään 15 vuotta . Tutkimustulokset voivat ehkä antaa meille vihjeen siitä, miksi kristinusko taantuu läntisessä maailmassa, ja erityisesti nuorten keskuudessa.

6 merkittävintä syytä

Tutkimus tuo esiin 6 merkittävintä syytä siihen, että nuoret kristityt jättävät uskonsa pysyvästi tai pitemmäksi aikaa (katso oikealta tieto-osiosta). Kun luemme nämä ja muita lausuntoja, joita suuri osa amerikkalaisista  kristityistä kannattaa, on syytä herätä miettimään, että jotain täytyy olla vialla - kirkossa, nuorissa tai molemmissa Sillä:

– Mikä oikeastaan on kristinuskon pääasia?

Jeesus sanoo lähetyskäskyssä «Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.» (Matt. 28: 19–20) Ja miksi käskyjä tuli noudattaa? Niin, koska hän, Jeesus, tuli maailmaan saadakseen veljiä ja sisaria. Sisaruksia, joiden kanssa hän saattoi olla yhdessa Jumalan luona. (Hebr. 2:10-18) Mutta sen jälkeen kun Adam ja Eeva olivat olleet tottelemattomia ja syöneet Edenin puutarhan hedelmästä, on synti erottanut ihmiset Jumalasta. Jeesus tuli näyttämään meille tien takaisin Jumalan luo. Hän osoitti meille tien Jumalan käskyjen pitämiseen, ja vapauteen synnistä! Tämä vapaus pitää sisällään sen, että minä annan "Isä meidän"-rukouksen toteutua elämässäni:"Tapahtukoon sinun tahtosi maan päällä niin kuin taivaassa", ensiksi minussa itsessäni ja sen jälkeen siellä missä olen. Silloin minun ruumiin on Jumalan käytössä eikä oman itseni käytössä. Sen vapauden Jeesus toi! (Room. 8: 3–4, Hebr. 10: 19–20)

Jeesuksen omien sanojen mukaan kristillisyys on siis väärillä raiteilla, jos se johtaa siihen, että ihmiset pitävät yllä vain pyhyyden ulkokuorta, kun he edelleen ovat itsekkäitä, omavanhurskaita ja ylpeitä.

Armo, joka peittää ja "syntien salliminen" 

Kristinuskon peruskäsitteitä on syntien anteeksianto. Siten Jeesus osoitti, että hän rakastaa minua ja minä tunnen rakastavani häntä takaisin. Mutta etkö usko, että Jeesuksella oli syvempi tarkoitus kuin «vain» vapauttaa minut syntivelastani, kun hän kuoli ristillä? "Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni", hän sanoo Joh. 14:15:ssä.  

Kaikki tietävät, että rakkaus ilman tekoja on täysin arvotonta. Miksi se ei pätisi myös tässä?

Video: Minun suhteeni Jeesukseen

Barna Grupin tutkimuksen mukaan, vaikuttaa siltä, että monet nuoret kristityt ja heidän kirkollinen yhteisönsä, pastorit ja johtajat mukaan lukien, ovat enemmän tai vähemmän kadottaneet tämän. Kun Jeesuksen armo "sallii" minun panetella, valehdella ja ajatella halventavasti toisista, enkö silloin ole kääntänyt syntien anteeksiannon "syntien sallimiseksi"? Mikä siinä tapauksessa käytännössä erottaa minut, joka kuulun kirkkoon niistä jotka eivät kuulu? Eikö se silloin ole vain anteeksianto, joka oli olemassa myös aikaisemmin, ennen Jeesuksen aikaa? (Hebr. 10:1 ja 9) Täytyykö pastorien asettaa monia ohjeita ja sääntöjä käytännön asioista, jotta  olisi näkyvä ero "meidän" ja "heidän" välillä? Tuleeko näistä inhimillisistä Raamatun tulkinnoista, joita julistetaan, Hengen innoittamia rajoja, joita Jumala asettaa, kun ne todellisuudessa vain ylläpitävät kaunista pyhyyden julkisivua? Ja julkisivun takana itsekkyys ja ylpeys voivat edelleen elää ja voida hyvin. Jos tilanne on tällainen, ei ole erikoista, että käy niin kuin eräässä toisessa selvityksessä, jossa 20% tutkimukseen osallistujista vahvistaa: "Minun kokemukseni kirkosta on, että Jumala tuntuu puuttuvan." 

 ...vain ylläpitävät kaunista pyhyyden julkisivua? Ja julkisivun takana itsekkyys ja ylpeys voivat edelleen elää ja voida hyvin.

Ei ole suosittua olla kristitty

 
LUE MYÖS:
  •  

Tämän perusteella kristittyjen nuorten tulisi valita suunta elämäänsä, kun samaan aikaan vielä ajanhenki houkuttelee "toteuta itseäsi- elä elämää", ja ruumiissa riehuu halu seksuaaliseen moraalittomuuteen. Kuinka voi odottaa, että nämä nuoret valitsisivat jotain, minkä he todellisuudessa kokevat vilpilliseksi, pinnalliseksi, päivittämättömäksi ja kykynemättömöksi vastaamaan elämän tärkeimpiin kysymyksiin?

 Vastaus on selvä, ja tämän valossa kristinuskon tilanne on synkkä.

Onko kristinusko sitten vanhentunut?

Ei, ehdottomasti ei! Mutta meidä tulee palata siihen, mikä alussa oli. "Syntien sallimisen" tai "julkisivu-kristillisyyden" sijaan meidän tulee panostaa kaikkemme, jotta julistus olisi sellaista, että jokaisen seurakuntalaisen pitää kysyä itseltään:
– Haluanko elää mahdollisimman paljon himojeni mukaan täällä maan päällä ja "surfailla armon avulla" taivaaseen?
Tässä tapauksessa seuraus on Juudan 4:nnen jakeen mukaan selvä: «…ihmisiä, joista jo kauan on ollut tuomio kirjoitettuna. Nämä jumalattomat kääntävät meidän Jumalamme armon riettaudeksi...»
– Vai haluanko osoittaa aitoa vastarakkautta Jeesukselle; siten, että pidän hänen käskynsä ja tulen vapaaksi synnistä?

– Mitä minä oikeastaan haluan?, on kysymys, johon minun henkilökohtainen kristillisyyteni nojautuu tai kaatuu.

Jos tämä on ikäänkuin "suodattimena", monet vaikeat ja vastaamattomat kysymykset jäävät pois ja menettävät merkityksensä. Minun kiinnostukseni keskittyy Jumalaan ja hänen tahtoonsa elämässäni. Kun haluan vilpittömästi elää hänen tahtonsa mukaan, Pyhä Henki osoittaa minulle rajat, mitkä Jumala suuressa rakkaudessaan ja jumalallisessa viisaudessaan on minulle asettanut. Silloin en enää ole kiinnostunut laajentamaan näitä rajoja, koskivatpa ne seksuaalisuutta, filmejä, musiikkia, pelejä tai muuta. Ymmärrän, että Jumalan lait ja käskyt voivat ainoastaan tehdä minut vapaaksi itsekkyydestäni, ja johtaa minut hänen ihmeelliseeen rauhaansa ja iloonsa sekä tässä elämässä että edeelleen iankaikkisuudessa. Ympärilläni vallitsevan ajanhengen ja muuttuvien trendien sijaan vertaan tekojani Jumalan sanaan Raamatussa.                Ja se on muuttumaton. (Hebr. 13: 8)