Rauhan tulee perustua turvallisuuteen

Rauhan tulee perustua turvallisuuteen

Kirjoittanut: David Nooitgedagt | Julkaistu: 31. heinäkuuta 2012

Eikö olekin valtavan naiivia uskoa, että voi omistaa rauhan ilman, että valvoo omaa turvallisuuttaan? Kuitenkin monet ihmiset ovat sitä mieltä, että Israelin pitäisi ottaa se riski ja uhrata mitä hyvänsä Lähi-idän rauhan vuoksi. Eikö ole yhtä lapsellista, kun kristitty ottaa välimatkaa niihin arvoihin ja ohjeisiin, joita Jumala on antanut sanassaan, ja kuitenkin odottaa omistavansa rauhan?

Osoittautuu kerta toisensa jälkeen, että suhtaudutaan väärin, kun valppaus vaihtuu epärealistiseen toiveeseen rauhasta. Seuraukset ovat katkerat ja kuitenkin se näyttää toistuvan läpi historian. Meidän ei tarvitse nimetä esimerkkejä, niitä on pienemmistä sodista pahimpiin, mitä maailma on nähnyt. Kansat ja maat mieluummin nukkuvat ja unelmoivat rauhasta, ilman että haluavat nähdä todellisuutta. Sitten taas itketään kauheita seurauksia. Aivan liian myöhään tehdään päätelmät, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.

Miksi ollaan niin naiiveja ?

Miksi ei nähdä todellisuutta? Miksi valheella on niin paljon valtaa. Ja valhe on pimeyttä, vaikka kirjaimellisesti puhuen on täysin valoisaa. Ne, jotka vain vaativat rauhaa eivät aina itse ole niitä kaikkein rauhanomaisimpia ihmisiä. Jotkut vaativat rauhaa, vaikka heillä todellisuudessa on pahat tarkoitusperät, kun taas toiset tekevät niin, koska eivät näe vaaroja. Niitä, joiden tarkoituksena on todellinen rauha ja turvallisuus ja jotka yrittävät herättä toisia todellisuuteen, voidaan helposti pitää rettelöijinä.

Ote Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun puheesta YK:ssa (New York, 23. syyskuuta 2011) voi saada meidät ajettelemaan:

(Käännös alapuolella.)
«I didn't come here to win applause. I came here to speak the truth. The truth is that Israel wants peace. The truth is that I want peace. The truth is that in the Middle East at all times, but especially during these turbulent days, peace must be anchored in security. (...)

Now, some argue that the spread of militant Islam, especially in these turbulent times -- if you want to slow it down, they argue, Israel must hurry to make concessions, to make territorial compromises. And this theory sounds simple. Basically it goes like this: Leave the territory, and peace will be advanced. The moderates will be strengthened, the radicals will be kept at bay. And don't worry about the pesky details of how Israel will actually defend itself; international troops will do the job.

These people say to me constantly: Just make a sweeping offer, and everything will work out. You know, there's only one problem with that theory. We've tried it and it hasn't worked. (...)»

Käännös:

«En tullut tänne saadakseni aplodeja. Tulin tänne kertomaan totuuden. Totuus on, että Israel toivoo rauhaa. Totuus on, että minä toivon rauhaa. Totuus on, että rauhan Lähi-idässa on kaikkina aikoina, mutta erityisesti näinä myllerryksen päivinä oltava ankkuroitu turvallisuuteen. (...)

Nyt on niin, että jotkut väittävät, että jos halutaan hillitä sotaisan islamismin leviämistä, ja erityisesti näinä myllerryksen aikoina - silloin Israelin täytyy kiirehtiä tekemään myönnytyksiä tietyillä alueilla, eli tehdä alueellisia kompromisseja. Ja tämä teoria kuulostaa yksinkertaiselta. Periaatteessa se käy seuraavasti: Lähtekää näiltä alueilta ja niin rauha edistyy. Maltilliset suunnat vahvistuvat, ja radikaalit suunnat pidetään aisoissa. Älkääkä olko huolissanne ärsyttävistä yksityiskohdista, kuinka Israel todella voisi puolustaa itseään; kansainväliset joukot hoitavat homman.

Nämä ihmiset sanovat minulle jatkuvasti: Tee vain antelias tarjous, niin kaikki järjestyy. Mutta tässä teoriassa on vain yksi ongelma: Me olemme yrittäneet sitä, ja se ei ole toiminut (...)»

Rinnasteisuus Israelin ja meidän kristittyjen välillä

Sitten palataan meihin kristyttyihin. Onko olemassa rinnasteisuus meidän ja Israelin välillä? Maaliskuun 5. päivänä 2012 Netanyahu sanoi AIPAC- konferenssissa USA:ssa: «Israel’s fate is to continue to be the forward position of freedom in the Middle East». (Israelin kohtalona on edelleen olla edistäjän asemassa, kun on kyse Lähi-idän vapaudesta.)

Samalla tavalla on meidän kohtalomme kristittyina ottaa edelläkävijän asema tässä maailmassa. Rauha ja vapaus ovat keskeisiä sanoja Raamatussa. Mutta kuinka rauha ja harmonia voivat vallita perheessä tai kristittyjen joukossa, ellemme suhtaudu tarkasti siihen, mitä Jumala on meille antanut? Kuten israelilaisten jo Vanhassa testamentissa tuli olla valvovia naapurikansojen suhteen, koska heillä ei ollut hyvät tarkoitusperät, niin meidänkin tulee olla valvovia kiusausten suhteen sekä omassa elämässämme (omasta syntisestä luonnostamme) että perheissämme ja ympäristössämme niin pitkälle kuin se on meidän vastuullamme ja vaikutusalueellamme. Ja jos silloin otamme vastuun, ei meidän tule odottaa ablodeja ihmisiltä, jotka ovat sitä mieltä, että synti kuuluu elämään.

 ... kuinka rauha ja harmonia voivat vallita perheessä tai kristittyjen joukossa, ellemme suhtaudu tarkasti siihen, mitä Jumala on meille antanut?

Ottaen huomioon lapsemme ja seurakuntamme, meillä ei ole oikeutta antaa periksi lisääntyvälle paineelle ympäröivästä maailmasta, joka vaatii, että hyväksymme kaikenlaisia asioita, jotka voivat tuhota yksityiselämämme, avioliittommeja perhe-elämän. Juuri siksi, että pitäydymme niihin turvallisiin ja hyviin suuntalinjoihin, joita Jumalan sanassa on, koemme rauhaa ja harmoniaa elämässämme ja perheissämme. Miksi sitten luopuisimme siitä onnesta, luopumalla niistä iankaikkisista arvoista, joita Jumalan sana antaa meille? Seuraukset siitä, mitä silloin tapahtuisi, ovat ilmeiset. Kuinka monet lapset todistavat pelokkaina, kun heidän vanhempansa riitelevät, tai elävät kateudessa tai vihassa? Kuinka paljon pelkoa ja epävarmuutta aiheutuukaan uskottomuudesta avioliitossa? Sen vuoksi lapset tuntevat turvattomuutta, ja aito rauha ja vapaus puuttuvat elämästä.

Ja miksi vanhemmat ovat niin naiiveja, että uskaltavat toivoa lapsilleen käyvän hyvin, ilman että tietoisesti tekisivät työtä siihen suuntaan, että lapset saisivat selvän ymmärryksen esimerkiksi siitä, että on selvä ero totuuden ja valheen välillä, puhtauden ja epäpuhtauden välillä, vanhurskauden ja vääryyden välillä jne.? Meillä on siis hyvä "maa" puolustettavana ja siksi meidän tulee olla valmiita taistelemaan näillä rajoilla.

Oikeudenmukainen ja kestävä rauha

Tammikuun 18. päivänä 2012 Netanyahu puhui Amsterdamissa, missä hän teki selväksi, että rajojen turvaamisella on Israelille ratkaiseva merkitys: " En tule koskaan tekemään kompremisseja, kun on kyse Israelin turvallisuus" ja "jatkan totuuden paljastamista, niin että tulee oikeudenmukainen ja kestävä rauha kaikille."

Maailma tulee kokemaan oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan, kun Jeesus tulee takaisin ja hallitsee Jerusalemista käsin tuhat vuotta. Nyt me kristittyinä edistämme hänen valtakuntaansa. Nyt tämä oikeudenmukaisuus ja rauha voi vallita meidän elämässämme ja meidän kodissamme, ja se perustuu valppaaseen ja raittiiseen suhtautumiseen syntiä ja vääryyttä kohtaan.