Avioliitto, jossa Jumala on mukana

Avioliitto, jossa Jumala on mukana

Kirjoittanut: Eva Janz | Julkaistu: 20. tammikuuta 2017

Det er ikke et tema i denne verden som er mer snakket, skrevet og sunget om enn kjærlighet, men det er trolig også det mest misforståtte emnet som finnes.Mistään muusta teemasta tässä maailmassa ei puhuta, kirjoiteta ja lauleta enenmmän kuin rakkaudesta, mutta se on myös luultavasti kaikkein eniten väärinymmärretty aihe.

Niin, kaikki me etsimme rakkautta. Jokaisen ihmisen perustarve on tuntea itsensä rakastetuksi, hyväksytyksi, ymmärretyksi ja huomioon otetuksi. Kun tulemme aikuisiksi, kasvaa halu löytää täydellinen aviopuoliso, joka voi rakastaa ja tehdä meidät onnelliseksi.

Se, mikä on kummallista, on että se ei aina toimi näin oikeassa elämässä. Kun katsomme ympärillemme, niin huomaamme, että monet parit, jotka aloittavat rakkaudessa, ovat nyt ajautuneet eroon tai onnettomaan avioliittoon. Mitä tapahtui? Kaikkihan alkoi niin täydellisesti...

Jokaisen ihmisen perustarve on tuntea itsensä rakastetuksi, hyväksytyksi, ymmärretyksi ja huomioon otetuksi.

Jumala on kuvassa mukana

On tärkeää ymmärtää omaa inhimillistä luontoamme. Se on niin täynnä itsekkyyttä, vaatimusta, itserakkautta ja odotuksia, että voimme kysyä: Olemmeko luonnostamme kykeneviä todella rakastamaan toista ihmistä? Luemme Room. 7: 21:stä: "Huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon tehdä hyvää, sen lain, että paha pysyy minussa." Kuinka usein huomaamme, että kun todella haluaisimme rakastaa epäitsekkäästi, niin paha pysyy minussa (norj.: paha on käden ulottuvilla)? Mutta hyvä uutinen on se, että kun Jumala tulee kuvaa mukaan, silloin saamme voiman ja avun voittaa luontomme ja opimme rakastamaan niin kuin on sydämemme kaipaus. 

Kun menemme naimisiin, on hyvä ja välttämätöntä olla rakastunut, mutta tulemme pian löytämään rajamme, kun jokapäiväiset koetukset tulevat ja rakkautemme koetellaan. Siksi meillä tulee olla Jumala päänä ja merstarina ja ohjaajana Pyhä Henki, joka meitä opettaa. "Veljesrakkaudesta ei teille tarvitse kirjoittaa, sillä Jumala itse on opettanut teidät rakastamaan toisianne." 1.Tess. 4:9.

Meidän tulee olla halukkaita oppimaan ja herkkiä Jumalan äänelle ja etsiä häntä rukouksessa, kun tulemme inhimillisille rajoillemme. Silloin Jumala voi todella opettaa meille, kuinka meidän pitää rakastaa hänen sanansa mukaan. Ajattele, millainen avioliitto voi olla, kun molemmilla osapuolilla on Jumala päänä ja he oppivat häneltä, kuinka heidän tulee rakastaa toisiaan!       

Ajattele, millainen avioliitto voi olla, kun molemmilla osapuolilla on Jumala päänä ja he oppivat häneltä, kuinka heidän tulee rakastaa toisiaan!

Selvä opastus

1. Kor. 13:4-8:ssa saamme terveen kuvauksen siitä, mitä jumalaapelkäävä rakkaus on.

«Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä,
rakkaus ei kadehdi,
ei kerskaile, ei pöyhkeile,
ei käyttäydy sopimattomasti,
ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, 
ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.
Kaiken se peittää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii.
Rakkaus ei koskaan häviä.»

Rakkaus on antamista

Mikä erinomainen ohje onnelliseen avioliittoon Jumalan sanan mukaan! Tämä on hänen suunnitelmansa meitä varten, että me, sen sijaan etsisimme rakkautta, voimme antaa ympärillämme oleville ihmisille rakkautta. Jumalan rakkaus on antamista. "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa..." Joh. 3:16. Se on jumalallista rakkautta. Oikeastaan saamamme rakkaus ei tee meitä onnellisiksi, vaan pikemminkin rakkaus, mitä annamme. Niin kuin Jeesus itse sanoo Apostolien teoissa 20:35: "Autuaampi on antaa kuin ottaa." Avioliitossa, missä molemmilla osapuolilla on tämä asenne, ei voi käydä muuta kuin hyvin.  Ja tämä koskee myös kaikkia muita suhteita. 

"Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäviensä puolesta."

"Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäviensä puolesta." Joh. 15:13.

Når vi kommer opp i vanskelige situasjoner i livet, så kan vi gi opp vår egen vilje, ta all egoisme på korset, la vår egenvilje dø, og være mild og kjærlig i stedet. Dette betyr lidelse, men Guds kraft og styrke er tilgjengelig for alle som søker ham med et helt hjerte. Da kan de samme forhold som fører mange mennesker til skilsmisse heller føre oss til helliggjørelse og en dypere guddommelig kjærlighet. Kun tulemme vaikeisiin tilanteisiin elämässä, niin me voimme luopua omasta tahdostamme, viedä kaiken itsekkyyden ristille, antaa oman tahtomme kuolla, ja olla sen sijaan lempeä ja rakastava. Tämä merkitsee kärsimyksiä, mutta Jumalan voima on saatavana kaikille, jotka etsivät häntä koko sydämestään. Silloin sama olosuhde, joka johtaa ihmiset eroon, voi johtaa ennemminkin pyhitykseen ja syvempään jumalalliseen rakkauteen.