Elisa: Näkymätön sotajoukko

Elisa: Näkymätön sotajoukko

Kirjoittanut: Frank Myrland | Julkaistu: 22. toukokuuta 2015

Ajattele heräämistä vihollisten piirittämänä. Kuinka reagoisit silloin? Olisitko pelokas ja epätoivoinen? Vai voisitko nähdä, että vihollisesi ovat vain tomua Jumalan voiman rinnalla?

Elisa, Jumalan profeetta, joutui tällaiseen tilanteeseen annettuaan arvokkaita neuvoja Israelin sotajoukoille. Syyrian kuningas päätti ottaa Elisan vangiksi ja lähettää sotajoukot kaupunkiin, missä profeetta asui. Pimeyden turvin syyrialaiset sotilaat piirittivät kaupungin. 

Kun Elisan palvelija heräsi aikaisin aamulla aloittaakseen tavanomaiset rutiinit, hän näki ulkona syyrialaisten sotajoukot. Paniikin vallassa hän huusi herransa puoleen: "Mitä me teemme?"

On aika epätodennäköistä, että mikään fyysinen armeija nousisi meitä vastaan, niin kuin oli Elisan kohdalla, mutta meillä on vihollisia hengellisen voiman muodossa ja ne kiusaavat meitä epäpuhtauteen, maailmallisuuteen ja masennukseen. "Sillä meillä ei ole taistelu lihaa ja verta vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa." (Ef. 6:12)

Kun tunnemme, että nämä hengelliset viholliset lähestyvät ja houkuttelevat meitä tekemään sellaista, minkä tiedämme sydämessämme olevan Jumalan tahtoa vastaan, mitä silloin vastaamme? Menemmekö silloin paniikkiin ja pelkäämme, niin kuin Elisan palvelija?

«Älä pelkää!»

Elisalle valinta oli selvä, ja hänen vastauksensa palvelijalle oli yksinkertainen ja täynnä uskoa. "Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssaan." (2. Kun. 6:16) Tämä vastaus lienee ollut vaikea hyväksyä palvelijalle, kun hän näki vihollisten muurin, joka oli aseistautunut keihäin ja kilvin. 

"Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssaan."

Mutta Elisa näki tilanteen aivan toisin. Hän rukoili Heraa palvelijansa puolesta, ja sanoi: "Herra avaa hänen silmänsä, että hän näkisi!" (2. Kun. 6:17) Yhtäkkiä palvelija pystyi näkemään samoin valaistuin silmin kuin Elisa. Vuoret kaupungin ympärillä eivät olleet autiot...vuorilla oli valtava joukko tulisia hevosia ja tulisia vaunuja, jotka Herra oli lähettänyt suojelemaan profeettaansa!

Syyrialaiset alkoivat lähestyä kaupunkia eivätkä he tienneet, että olivat nyt vähemmistönä. Jälleen Elisa rukoili Jumalaa ja sanoi: "Sokaise tämä väki!" Syyrialaisten joukossa syntyi kaaos, kun koko armeija tuli sokeiksi.

Muutamien hetkien kuluessa Elisan yksinkertainen usko muutti voittamattoman vihollisen olemattomaksi!

Taistelu tänään

Hengellinen armeija, mikä meillä on vastassa tänään, on yhtä vaarallinen kuin fyysinen armeija, joka piiritti Elisaa. Voimme helposti tuntea itsemme huonommiksi, ja nähdä vain ne uskomattoman monet viholliset ajattelematta - niin kuin tuliset hevoset ja vaunut näyttäytyivät Elisalle- niitä voimia, jotka ovat halukkaita taistelemaan puolellamme, jos meillä on uskoa rukoilla niitä. 

On olemassa voimia, jotka ovat halukkaita taistelemaan puolellamme, jos meillä on uskoa rukoilla.

Saatana haluaa meidän tuntevan itsemme yksinäiseksi. Hän haluaa, että tuntisimme, että olemme voittamattoman mahdin edessä. Hän haluaa meidän tuntevan, että voimme luottaa vain omaan voimaamme. Kaikki nämä ajatukset ovat petosta. Todellisuudessa tämän maailman voimat eivät ole mitään suhteessa voimaan, jonka voimme saavuttaa Pyhässä Hengessä. Kun olemme halukkaita elämään uskon hengessä, voimme nähdä, mitä vihollisemme todellisuudessa ovat, ja kun Jumala on puolellamme, voimme tehdä niistä lopun. 

«Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi, älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi; minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä.»
(Jes. 41:10)

Mihin uskon?

Elisan palvelija luotti vain siihen, mitä pystyi näkemään ja ymmärtämään, ja siksi hän masentui heti. Hän tajusi, että he olivat esteen edessä, joka oli liian suuri ihmisen voittaa. rittämällä ratkaista inhimilliset ongelmat inhimillisellä ymmärryksellä, hän sokaistui hengelliseltä taistelulta. Hän unohti, että hänellä on elävä Jumala puolellaan.

Mihin uskomme? Kun kohtaamme vihollisen päivittäisissä olosuhteissamme, reagoimmeko silloin kuin Elisa vai kuten hänen palvelijansa?

Kun elämme yksinkertaisessa uskossa, meillä on taivaalliset voimat puolellamme!