Johtavatko kaikki tiet Jumalan luo?

Johtavatko kaikki tiet Jumalan luo?

Kirjoittanut: C. Fossnes | Julkaistu: 7. syyskuuta 2016

Kaikki suuret maailmanuskonnot ajattelevat, että heillä on vastaukset elämän suuriin kysymyksiin. Ne lupaavat ihmisille iankaikkisen kirkkauden ja pelastuksen. Ne kaikki vaativat suuremmassa tai pienemmässä määrin, että sitoudut joihinkin arvoihin ja sääntöihin, jotka koskevat elämää. Mutta voivatko nämä uskonnot tuoda minut lähemmäs Jumalaa? Ja johtavatko ne kaikki saman Jumalan luo?

Monet ihmiset uskovat Jumalaan tavalla tai toisella. "Kaikki tiet vievät Jumalan luo", sanovat monet. "Sillä mihin uskot. ei ole merkitystä, kunhan uskot johonkin." "On kysymys yhdestä ja samasta Jumalasta; riippumatta siitä, mitä uskot, hän kuitenkin rakastaa sinua." Mutta onko tämä totta?

Kolmella suurella yksijumalaisella maailmanuskonnolla (juutalaisuus, kristinusko ja islam) on paljon yhteistä. Ne kaikki uskovat yhteen Jumalaan. Ne uskovat, että maailman on luonut tämä yksi Jumala. Ne kaikki lupaavat iankaikkisen kirkkauden ja pelastuksen, jos alistuu niiden uskonkäsitykseen ja elämänohjeisiin. 

Niille on yhteistä myös se, että ne kaikki ovat sitä mieltä, että olemme joutuneet eroon Jumalasta synnin takia. Kun Aadan ja Eeva olivat tottelemattomia Jumalaa kohtaan ja tekivät syntiä, ihminen erotettiin Jumalasta. Siksi ihmisen täytyy löytää tie takaisin Jumalan luo.

Jumalan kohtaaminen

Jumalan kohtaaminen voi kuitenkin olla hyvin erilainen. Jotkut kohtaavat Jumalan voimakkaiden tunteiden, kokemusten tai tuntemusten kautta. He antautuvat tunneperäiseen hurmioon, joka johtaa heidät läheiseen kontaktiin Jumalan kanssa. Karismaattisille kristillisille kirkoille tämä emotionaalinen hurmio on keskeinen osa jumalanpalvelusta ja siihen yhdistyvät ylistyslaulut, kielilläpuhe, halleluja-huudot jne. Myös muslimit panevat suurta painoa tälle emotionaaliselle hurmiolle Jumalaan lähentymisenä.

Jotkut ihmiset pitävät mielekkäänä elämää ohjaavia sääntöjä ja lain määräyksiä. Ne toimivat ikään kuin "jarruina" synnille ja niille himoille, jotka muuten olisivat vieneet mukanaan. Seuraamalla asetettuja jumalallisia lakeja ja määräyksiä, saavuttaa hyvän elämän ja saa osaa siunauksesta. Tähän joukkoon kuuluvat monet konservatiiviset kristityt, muslimit, ortodoksijuutalaiset ja muiden eri uskontojen seuraajat. 

Toiset taas nojautuvat armoon. Erityisesti kristityille armo on keskeinen ja tärkeä käsite. Monille kristityille armo merkitsee anteeksiantoa synneistä, joita he ovat tehneet, mutta myös synneistä, joita he tulevat tekemään. Katollisessa kirkossa rippi on keskeisessä asemassa; siinä ihmisen tulee tunnustaa synnit papille, ottaa vastaan esirukous ja siten hän saavuttaa sovituksen Jumalan kanssa. Tämä on osa sovituksen sakramenttia ja se suoritetaan säännöllisin väliajoin.

Mutta on myös niitä, joita ei tyydytä mikään näistä. He etsivät syvempää tyydytystä, he tuntevat puutteensa. Huolimatta vahvoista tuntemuksista ja kokemuksista tai askeettisesta elintavasta, johon kuuluu voimakkaita sääntöjä, he ovat edelleen samoja vanhoja ihmisiä, joilla on samat himot ja syntiset taipumukset. Ja armosta ja anteeksiannosta huolimatta he eivät ole tyytyväisiä, kun he kuitenkin jatkavat omien himojensa mukaan elämistä. Synnin ongelma on edelleen ratkaisematta!

Kuka Jumala on? Ja mitä hän meiltä odottaa?

"Tuntekaamme Herra, pyrkikäämme tuntemaan hänet. Hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan." Hoos. 6:3. 

Profeetta Hoosea oli juutalainen profeetta, jolla oli vilpitön halu oppia tuntemaan Jumala. Kokemuksistaan käsin hän oli oppinut, että Jumala tuli hänelle avuksi oikeaan aikaan, kun hän etsi häntä koko sydämestään. 

"Silloin Samuel sanoi: 'Ovatko polttouhrit ja teurasuhrit Herralle yhtä mieluisia kuin kuuliaisuus hänen äänelleen? Kuuliaisuus on parempi kuin uhri, tottelevaisuus parempi kuin pässien rasva.'" 1. Sam. 15:22.

Samuel oli toinen juutalainen profeetta, joka selvästikin oli saanut selville, mistä Jumala piti. Hän saattoi todistaa  siitä, että Jumala rakasti sellaista ihmistä, joka oli kuuliainen hänelle ja joka kuunteli, mitä hän sanoi. Mutta Jumala ei selvästikään ollut niin kiinnostunut ulkoisista rituaaleista. 

Jeesus – Tie ja totuus

Kristinuskossa Jeesus on aivan keskeisessä asemassa. Se, että hän on tärkeä historiallinen henkilö, jolla on ollut valtava vaikutus, siitä he ovat laajasti yksimielisiä. Mutta onko hän jotain enemmän kuin se?

"Jeesus vastasi: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani." Joh. 14:6.

Tästä näemme, että Jeesus sanoo opetuslapsilleen, että hän on ainoa tie Jumalan luo. Monet tulevat sanomaan, että tämä on jokseenkin paljon sanottu. Eikö ole muuta tietä Jumalan luo kuin Jeesuksen kautta?

Jeesus sanoo Matt. 7:21:ssä: "Ei jokainen, joka sanoo minulle:'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon."

Tästä näemme, että Jeesus asettaa Jumalan tahdon toteuttamisen kriteeriksi taivasten valtakuntaan pääsylle. Jeesus puhuu jatkossa talon rakentamisesta kalliolle eikä hiekalle:

"Sen tähden jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattavissa järkevään mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle. Tuli sade, virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä sen perustus oli laskettu kalliolle. Mutta jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattavissa tyhmään mieheen, joka rakensi talonsa hiekalle.. Tuli sade, virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät taloa vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli perinpohjainen."  Matt. 7:24-27.

Johannes, yksi Jeesuksen opetuslapsista, kuvailee myöhemmin Jeesusta evankeliumissaan seuraavasti:

"Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me katselimme hänen kirkkauttaan, sellaista kirkkautta kuin ainutsyntyisellä Pojalla on Isältä, ja hän oli täynnä armoa ja totuutta." Joh. 1:14.

Johannes pystyi siis todistamaan Jeesuksesta, jonka hän oli itse tuntenut ja nähnyt, että sana, jota Jeesus julisti, oli tullut hänessä elämäksi. Ne eivät olleet vain kuolleita sanoja, vaan se, miten hän eli ja mitä teki, sitä hän myös julisti.

Oliko Jeesus ihminen niin kuin sinä ja minä?

Hebrealaiskirjeen mukaan Jeesus tuli maan päälle ihmisenä, jolla oli samat ehdot kuin sinulla ja minulla. Hän oli "Ihmisenpoika"; hän tuli kiusatuksi kuten me, mutta hän kärsi sen sijaan että olisi antanut periksi synnille. Tämän kautta sana tuli lihaksi hänessä, ja hän sai raivattua uuden tien meille  takaisin Jumalan luo, missä me saatoimme tulla elämään, joka miellytti Jumalaa.

"Sen vuoksi hänen piti kaikessa tulla veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylipappi tehtävissään Jumalan edessä ja hän voisi sovittaa kansan synnit. Koska hän on itse kärsinyt ja ollut kiusattu, hän kykenee kiusattuja auttamaan."  Hebr. 2:17-18.

Mutta kuinka Jeesus pystyi kärsimään sen sijaan että olisi tehnyt syntiä? Sen sijaan, että hän olisi antanut periksi, kun tuli kiusatuksi, hän kärsi ja teki hyvää. Olet ehkä kerran toisensa jälkeen yrittänyt elää tavalla, joka miellyttää Jumalaa, mutta olet kokenut epäonnistumisen uudelleen ja uudelleen. Miksi näin ei käynyt Jeesukselle?

Jumala haluaa antaa meille voiman

"Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, ja te tulette olemaan minun todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka." Ap. t. 1:8.

Jeesus sai voiman Pyhän Hengen kautta voittaa synnin, joka asui hänen lihassaan; hän voitti kaiken sen, mikä ei ollut Jumalalle mieluista. Siten että Jeesus Pyhän Hengen kautta voitti kaiken pahan, vihan, kateuden, vaatimuksen jne, hän saattoi miellyttää Jumalaa. Pahuuden sijaan hänen elämästään tuli esille hyvyys! Elämänsä lopussa Jeesus todisti, että Jumala tulisi antamaan myös opetuslapsille saman voiman Pyhän Hengen kautta, ja että he siten tulisivat olemaan hänen todistajiaan koko maailmassa.

Mutta mitä merkitsee olla Jeesuksen todistaja? Riittääkö se, että tunnustan olevani kristitty?

Ne, jotka todistavat jotakin, todistavat luonnollisestikin jostakin, mitä ovat nähnet ja kokeneet. Ne, jotka itse näkevät ja kokevat, että se, mitä Jeesus on heille opettanut, on tullut todeksi heidän elämässään, he ovat todella Jeesuksen todistajia. He voivat todistaa siitä, että ne sanat, joita hän puhui ollessaan maan päällä, eivät todellakaan ole kuolleita sanoja, vaan että ne ovat eläviä sanoja, voimallisia ja kykeneviä luomaan jotakin aivan uutta ihmisessä. 

Paavali kirjoittaa Room. 14:17:ssä, että Jumalan valtakunta koostuu "vanhurskaudesta ja rauhasta ja ilosta Pyhässä Hengessä". Elämämme tulee jatkuvasti lisääntyvässä määrin täyttymään näistä asioista, kun olemme kuuliaisia ja teemme Jumalan sanan mukaan, ja niin meistä tulee sellaisia, joilla on Jumalan valtakunta itsessämme ja meistä voi tulla siunaus kanssaihmisillemme. 

Uskon tunnustaminen ei voi tehdä minua todella onnelliseksi tai tuoda minua lähemmäs Jumalaa. Mutta Jumalan sanan tekeminen, sen toteuttaminen arkipäiväisissä titanteissa, on aitoa ja todellista jumalanpalvelusta, joka myös antaa aidon ja todellisen tyydytyksen. Se on Jeesuksen jalanjälkien seuraamista ja se johtaa meidät takaisin Jumalan luo.