Niin suuri pelastus!

Niin suuri pelastus!

Kirjoittanut: Sigurd Bratlie | Julkaistu: 23. heinäkuuta 2016

Kristillisessä elämässä on kysymys pelastuksesta. Mutta onko meille selvää, mitä se pitää sisällään?

"...kuinka me voisimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka itse Herra ensiksi julisti? Ne, jotka sen kuulivat, vahvistivat ja välittivät sen meille..." Hebr. 2:3.

Jeesuksen veljet ja sisaret!

Tämä pelastus on niin suuri, ettei Jeesus häpeä kutsua meitä veljikseen! (Hebr. 2:11)

Jeesuksesta on kirjoitettu: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin." Hebr. 1:5-6. Jeesus on esikonen. Joten Jumalan tahto onmyös, että meistä syntyy hänen  lapsiaan, Jeesuksen kanssaveljiä. Niin suureen pelastukseen meidät on kutsuttu! Kaikki alistettiin Jeesuksen jalkojen alle. Hän murskasi käärmeen pään lihansa päivinä.  

Emme vielä näen kaikkien asioiden olevan alistettuja hänelle. Usein näyttää siltä, että Saatana olisi voitolla. Tämä on siksi, että me saisimme saman voiton kuin Jeesus. Kaiken tulee tulla myös meidän jalkojemme alle. Tässä taistelussa ja pelastuksessa kaikki enkelit on lähetetty meidän palvelukseemme. Ihmistä vaivataan kaikella mahdollisella, mutta se, minkä olemme saaneet jalkojemme alle, ei enää vaivaa meitä. Siinä meillä on lepo. Siellä, missä olemme ihmisiä, me horjumme, mutta, missä jumalallinen elämä on syntynyt meihin, siinä olemme horjumattomia. 

Ei toisin, vaan samoin kuin Jeesus! Siksi hän ei häpeä kutsua meitä veljikseen

Siksi siitä tulee jatkuva syntymä, kun ihmisluontomme kuolee, ja saamme osaa jumalallisesta luonnosta. Juuri tähän lupaukset tähtäävät. Pietari kirjoittaa, että olemme saaneet "kallisarvoiset ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden avulla tulisitte osallisiksi Jumalallisesta luonnosta ja pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee." 2. Piet. 1:4. Jeesus vei koko ihmisluonnon kuolemaan, ja koko jumaluuden täyteys asettui asumaan häneen. Hän on esikoinen, ja sitten tulemme me, joilla on osallisuus tähän pelastukseen. 

Jeesuksella oli toisin, sanot. Näin ei voi tapahtua meidän kohdallamme. Kyllä, juuri näin voi tapahtua. Jos Jumalan Henki johtaa meitä, me olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä. Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä! (Room. 8:14-17) Ei toisin, vaan samoin kuin Jeesus! Siksi hän ei häpeä kutsua meitä veljiksi. Niin suuri pelastus!

«Niin kuin minä olen voittanut!»

Jeesus oli yksin Jumalan kaltainen. Hän oli ainut perillinen. Mutta hän ei pitänyt sitä saaliinaan. (Fil.2:5-8) Hän halusi, että myös me tulisimme Jumalan kaltaisiksi. Hänen kanssaperillisikseen. Siksi Jeesus luopui vapaaehtoisesti olemasta Jumalan kaltainen ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän raivasi uuden ja elävän tien - ihmisestä Jumalan luo. Tie, jolla ihmisestä voi tulla Jumalan kaltainen. Perit niin paljon yhdessä Kristuksen kanssa kuin olet tullut Jumalan kaltaiseksi.  

Jeesus halusi, että myös me tulisimme Jumalan kaltaisiksi. Hänen kanssaperillisikseen.

Siksi Jeesus sanoo: "Se, joka voittaa niin kuin minä olen voittanut. Se, joka pitää minun käskyni niin kuin minä olen pitänyt Isäni käskyt. Että te rakastaisitte toisianne niin kuin minä olen teitä rakastanut. Että teidän tulee olla yhtä niin kuin Isä ja minä olemme yhtä. Niin, että te olisitte täydellisesti yhtä, niin että maailma uskoo." Tässä näemme, että niin suureen pelastukseen meidät on kutsuttu! Mutta kuka uskoi kuulemansa sanoman? Kenessä lupaukset ovat täyttyneet?

Täydellinen pelastus!

Vanhoista uskonsankareista on kirjoitettu, että he eivät saavuttaneet sitä mikä oli luvattu, koska Jumalalla oli varattuna meitä varten jotakin parempaa. (Hebr. 11:39-40) Oletko ajatellut, että Jumalla on jotakin parempaa sinua varten, kuin mitä hänellä oli varattuna näille uskonsankareille? Kun et välitä niin suuresta pelastuksesta, kuinka sitten luulet voivasi välttää Jumalan tuomion?

Esität nöyrää ja sanot: "Olen niin kurja, että voin olla vain iloinen, että saan syntini anteeksi." Ne, jotka sanovat näin, vähättelevät Jeesuksen työtä ja halveksivat Jumalan hyvyyttä. Se ei ole nöyryyttä vaan uppiniskaisuutta. 

Olkaamme uskossa, ei ainoastaan syntien anteeksiantoon vaan osoittakaamme toiminnallamme, että meillä on usko voittoon, usko tähän suureen pelastukseen!

Jeesus voi pelastaa täydellisesti ne, jotka tulevat Jumalan tykö hänen kauttaan. (Hebr. 7:25) Ei sinua siksi tuomita, että olet kurja, vaan koska et usko. Niin, mutta usko ei ole joka miehen, sanot. Se ei ole kelvottomien ja pahojen ihmisten asia. (2. Tess. 3:2). Ei voi uskoa tähän pelastukseen ja samanaikaisesti rakastaa tätä maailmaa. Ei voi uskoa saavansa osaa jumalallisesta luonnosta ja rakastaa omaa elämäänsä.

Sanot ehkä: "Uskoin myös kerran, että minusta tulisi hyvä, mutta olen saanut nähdä, että me pysymme ihmisinä." Kun sanot niin, se todistaa, että olet heittänyt pois hyvän omantunnon, ja siksi olet kärsinyt haaksirikon uskossasi. (1. Tim. 1:19) Lopetit suhtautumasta tarkasti ja tunnustamasta syntisi, ja siksi epäusko sai vallan sinusta taas. Ja niin oli helpompi tehdä päivittäin syntiä ja saada ne anteeksi. 

Tunnet ehkä, että on jotenkin hankalaa suhtautua niin kuin leski epäoikeudenmukaisen tuomarin edessä. Sellaisella asenteella et koskaan saa oikeutta vastustajastasi paholaisesta, joka käy ympäriinsä nielläkseen kenet voi. Mutta asian ei tarvitse olla niin!

Jeesus sanoo: Kun minä tulen, löytänenkö uskoa maan päältä? (Luuk. 18:1-8; 1. Piet. 5:8) Älkäämme pettäkö häntä! Olkaamme uskossa, ei ainoastaan syntien anteeksiantoon vaan osoittakaamme toiminnallamme, että meillä on usko voittoon, usko tähän suureen pelastukseen!

 

Tämä on muokattu versio artikkelista "Niin suuri pelastus", joka julkaistiin BCC:n lehdessä "Skjulte Skatter" tammikuussa 1937.  
© Copyright Stiftelsen Skjulte Skatters Forlag