Onko oppi Pyhästä Kolminaisuudesta raamatullinen?

Onko oppi Pyhästä Kolminaisuudesta raamatullinen?

Kirjoittanut: Richard Savage | Julkaistu: 20. toukokuuta 2016

Oppi Pyhästä Kolmiyhteydestä on keskeinen useimpien kristillisten suuntien tunnustuksessa ja opissa. Mutta sekaannusta aiheuttaa erityisesti se, kuinka kolmiyhteys toimii ja missä siitä on kirjoitettu Raamatussa. Perustuuko kolminaisuus-käsite ollenkaan totuuteen?

Oppi Pyhästä Kolminaisuudesta sanoo, että Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki ovat kolme erillistä persoonallisuutta, mutta samalla kaikki elementit ovat samaa olentoa. Jeesus on Jumala, Jumala on Jeesus ja Pyhä Henki on osa niitä molempia. 

Mutta juuri se, kuinka heidän suhteensa toimii, on sekaannuksen aihe. Kuinka kolme olentoa voi olla samalla yksi olemus.Kuinka ne voivat olla sama ja kuitenkin erilliset? Monet tukahduttavat kysymyksensä sanomalla: "Jumalan tiet ovat korkeammat kuin meidän tiemme", mutta se ei tarkoita, että kaikki, mikä on tekemisissä Jumalan kanssa, olisi välttämättä mysteeriä. 

Oppia kolminaisuudesta ei löydy Raamatusta. Se on peräisin ensimmäisestä kirkolliskokouksesta Nikeassa vuonna 325. Tämän kokouksen kutsui koolle Rooman keisari Konstantin, vastaamaan mm. lisääntyvään levottomuuteen, mitä oli Jeesuksen Kristuksen luonnon ympärillä. Monet uskonnolliset johtajat sinä aikana eivät halunneet uskoa, että Jeesus oli ihminen niin kuin mekin, kiusattu aivan samoin me olemme, koska se merkitsi, että heidän piti myös elää niin kuin hän eli; voittaen synnin.

Itse asian luonteeseen kuuluu, että isä ja poika ovat kaksi erillistä olentoa.

Vakuuttuneena siitä, että tässä olisi perustelu sille, että meille oli mahdotonta vaeltaa niin kuin hän vaelsi (1. Joh. 2:6), kokous otti esille kolminaisuuden. He eivät avoimesti voineet kieltää Raamattua sanomalla, että Jeesus ei ollut ihminen, mutta he eivät myöskään voineet nöyrtyä ja tunnustaa, että hän oli ihminen. Näin ollen syntyi tämä mahdoton käsite, että Jeesus Kristus oli sekä oikea ihminen että totinen Jumala ollessaan täällä maan päällä.  

Jumala, Jeesus ja Pyhä Henki eivät ole sama olemus

Jeesuksesta on kirjoitettu Kol. 1:15:ssa: «Hän on näkymättömän Jumalan kuva, koko luomakunnan esikoinen.» Tämä osoittaa selvästi, että Jumala loi Jeesuksen; siitä seuraa nimet: «Isä» ja «Poika». Itse asian luonteeseen kuuluu, että isä ja poika ovat kaksi erillistä olentoa.

Jeesus sanoo myös Matt. 19:17:ssa «Miksi sinä minulta hyvästä kysyt? On vain yksi, joka on hyvä.» [Useissa käännöksissä sanotaan että vain Jumala on hyvä. Toim. huom.] Voimme nähdä selvästi, että Jeesus ei ajatellut itseään Jumalana.

Monet muut raamatunpaikat osoittavat, kuinka Jumala ja Jeesus ja Pyhä Henki tarkastelevat toisiaan tai niitä tarkastellaan erillisinä olemuksina, joilla on omat tehtävänsä taivaassa ja maan päällä. Lue mm. Joh. 5:19, Joh. 6:38, Joh. 14:28, Joh. 17: 1, Kor. 11:3 ja Ap.t. 7:55.

Mutta miten on heidän ykseytensä laita? Voimme nähdä, että nämä kolme eivät ole tarkalleen sama olemus. Mutta ne eivät ole myöskään aivan täysin erillisiä. Jeesus sanoo Joh. 10:30:ssä: "Minä ja Isä olemme yhtä." Raamatussa on monta muuta jaetta, missä on kirjoitettu, että Jeesus on yhtä Jumalan kanssa. Kuinka se voi olla totta, sekä se, että nämä kolme ovat yhtä mutta samalla erillisiä olemuksia?

Voimme nähdä, että nämä kolme eivät ole tarkalleen sama olemus. Mutta ne eivät ole myöskään aivan täysin erillisiä.

Tämä "yhteys" viittaa yhteyteen tahdon ja päämäärän suhteen ennemminkin kuin yhteyteen olemuksessa. Isällä, Pojalla ja Pyhällä Hengellä on yhteinen päämäärä, yhteinen tarkoitus ja yhteinen halu hyvästä. 

Tämä on peruste sille, mitä Jeesus sanoo Joh. 6:38:ssa: «Minä en ole tullut taivaasta toteuttamaan omaa tahtoani vaan lähettäjäni tahdon.» Hän näyttäytyy Jumalalle omana persoonana, mutta sekä hän että Jumala  ovat yhdistyneet Jumalan tahdon tekemisessä. Ne ovat yksi.

Sama tilanne on Pyhän Hengen suhteen. «Mutta kun Totuuden Henki tulee, hän johdattaa teidät kaikkeen totuuteen. Hän ei puhu omia ajatuksiaan, vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja hän ilmoittaa teille, mitä on tuleva.» Joh. 16:13. Tämä osoittaa myös, että Henki ei puhu itsestään, koska hän ei ole Jumala, vaan hän tekee työtä pikemminkin Jumalan tahdon toteuttamiseksi. 

Jeesuksen elämä maan päällä

«Olkoon teillä se mieli, joka myös Jeesuksella Kristuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon. Hän tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olemukseltaan sellaiseksi kuin ihminen.» Fil. 2:5-7.

Vi kan se at selv om Jesus ikke var det samme vesenet som Gud, var han i Guds skikkelse, og lik med Gud før han kom ned til jorden. Men han tok ikke med seg denne guddommelige naturen. Han «uttømte seg selv» og «kom i menneskers liknelse». Da Jesus ble født som menneske på denne jorden var han et sant menneske. Han ga opp å være i Guds skikkelse og forlot det. Voimme nähdä, että vaikka Jeesus ei ollut samaa olemusta kuin Jumala, hänellä oli Jumalan muoto ja hän oli Jumalan kaltainen ennen kuin hän tuli alas maan päälle. Mutta hän ei ottanut mukaansa jumalallista luontoa. Hän "tyhjensi itsensä" ja "tuli ihmisten kaltaiseksi". Kun Jeesus syntyi ihmiseksi tänne maan päälle, hän oli oikea ihminen. Hän luopui olemasta Jumalan kaltainen. 

Hän luopui olemasta Jumalan kaltainen.

Siksi Hebrealaiskirjeen kirjoittaja pystyi kirjoittamaan: «Eihän meidän ylipappimme ole sellainen, ettei hän voi sääliä meidän heikkouksiamme, sillä hän on ollut kaikessa kiusattu samalla tavoin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.» Hebr. 4:15. Jeesus oli ihminen, jolla oli samanlainen luonto kuin meillä, ja hän oli kiusattu kaikessa samoin kuin mekin. Tiedämme, että Jumalaa ei voi kiusata (Jaak. 1:13), ja siksi Jeesus ei ollut Jumala, kun hän oli täällä maan päällä. 

Voi ajatella, että tämä on ristiriidassa hänen sanojensa kanssa Joh. 14:9:ssä, missä hän sanoo: «Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.» Mutta Jeesusksen elämässä tapahtui kehitys. Luukas 2:52:ssa on kirjoitettu, että «Jeesus varttui viisaudessa, iässä ja armossa.» Hän ei olisi voinut varttua viisaudessa, jos hänellä olisi ollut Jumalan muoto. Jumalalla on kaikki viisaus. 

Myös Hebrealaiskirjeessä 2:10:ssä on kirjoitettu: «Hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, tehdä kärsimysten kautta heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.» On kirjoitettu, että Kristuksessa asuu koko jumaluuden täyteys ruumiillisesti (Kol. 2:9), mutta niin ei ollut silloin, kun hän tuli maan päälle: Hän "tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon. Hän tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olemukseltaan sellaiseksi kuin ihminen. Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, aina ristinkuolemaan asti." Fil. 2:7-8. 

Kärsimystensä kautta, eli kuolettamalla synnin omassa lihassaan, (lue 1. Piet. 4:1-2), Jeesus tuli täydelliseksi - ihmisenä hän saavutti jumalallisen luonnon - hän tuli täydelliseksi. "Sen tähden Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman." Fil. 2:9. Siksi Jeesus saattoi sanoa elämänsä loppupuolella: "Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän."  

Jeesuksen elämä oli huipennus Jumalan suunnitelmalle ihmiskuntaa varten.

Koska Jeesus oli syntynyt Pyhästä Hengestä, hänellä oli voima kuolettaa synti. Nyt Pyhä Henki on myös meille saatavana, niin että hän voi antaa meille saman voiman. (Joh. 3:3-8; Ap.t. 1:5-8; Gal. 5:16-25)

Jeesuksen elämä oli huipennus Jumalan suunnitelmalle ihmiskuntaa varten. Synti tuli maailmaan ihmisen tottelemattomuuden takia, ja se piti voittaa ihmisen kuuliaisuuden kautta. Jeesus oli juuri se ihminen. Siksi hän kutsui itseään usein "Ihmisen pojaksi". Ja Jeeus sanoo: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Kukaan ei voi tulla Isän luo muutoin kuin minun kauttani". Joh 14:6. Hänen elämänsä on meille tie myös Isän luo; tullaksemme jumalalliseen luontoon. Seuraamalla Jeesuksen esimerkkiä, me voimme myös tulla vapaiksi synnistä, niin kuin hän teki. 

Mitä Jeesuksen elämä merkitsee meille

«EHänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille hänen tuntemisensa kautta kaiken, mitä tarvitaan elämään ja jumalanpelkoon. Hän on kutsunut meidät omalla kirkkaudellaan ja voimallaan ja niiden kautta lahjoittanut meille kallisarvoiset ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden avulla tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta ja pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.» 2. Piet. 1:3-4.

Ei vain Jeesus saavuttanut jumalallista luontoa, vaan hänen opetuslapsensa voivat myös saada osaa siitä käymällä saman tien, jonka hän kulki.

Kaikki Jeesuksen käskyt ovat todellakin käskyja elää samalla tavalla kuin hän itse eli täällä maan päällä.

For at Guds plan skulle lykkes var det faktisk avgjørende at Jesus var et menneske akkurat som oss, og ingenting mer. Ellers ville vi ikke være i stand til «å vandre slik som han vandret.» 1. Johannes 2,6. Alle Jesu bud er faktisk bud om å leve på den samme måten som han selv levde her på jorden; i fullstendig seier over synd. Johannes kunne ikke si det hvis det var  umulig for mennesker å gjøre det. Men Jesus var et menneske, og han beviste at det er mulig.Jumalan suunnitelman onnistumiseksi oli todella ratkaisevaa, että Jeesus oli ihminen niin kuin mekin, eikä mitään enempää. Muuten meille ei olisi mahdollista "vaeltaa niin kuin hän vaelsi", 1. Joh. 2:6. Kaikki Jeesuksen käskyt ovat todellakin käskyja elää samalla tavalla kuin hän itse eli täällä maan päällä ja saada täydellinen voitto synnistä. Johannes ei olisi voinut sanoa sitä ellei se olisi mahdollista ihmiselle. Mutta Jeesus oli ihminen ja hän todisti, että se on mahdollista.

Pian apostolien ajan jälkeen kristityt alkoivat menettää uskon siihen, että ihmiselle oli mahdollista elää vapaana tietoisesta synnistä niin kuin Jeesus teki, niinpä piti löytää peruste sille, että hän oli tavallisesta poikkeava - peruste sille, että hänellä oli jotain muuta kuin mitä meillä on. 

Mutta jos uskoo Raamattuun niin kuin siihen on kirjoitettu, ja uskoo, että meille on mahdollista elää juuri niin kuin Jeesus eli, silloin jumalisuuden salaisuus - "Kristus ilmestynyt lihassa" (1. Tim. 3:16) - selvenee yhtäkkiä. Hän eli ihmisenä; hän oli kiusattu kaikissa kohdissa niin kuin me, osoittaakseen meille, että myös me voimme elää ilman syntiä. Vaikka se voi vaikuttaa vaikealta, on elämä täydellisessä sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa todella mahdollista Jumalan armon ja Pyhän Hengen avulla, jonka Jeesus lähetti niille, jotka haluavat seurata häntä ja myös voittaa lihassa oleva synti. (Apostolien teot 5:28-32)

Hän oli kiusattu kaikissa kohdissa niin kuin me, osoittaakseen meille, että myös me voimme elää ilman syntiä.

Ja mikä on siitä tuleva palkka? Suuret ja kalliit lupaukset siitä, että voimme saada osaa jumallisesta luonnosta aivan niin kuin Jeesus Kristus. "Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittanut ja istuutunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen." Ilm. 3:21.. Taivaassa on siis kaksi valtaistuinta, ja sen, joka on Isän oikealla puolella Jeesus haluaa jakaa niiden kanssa, joista hän on ylpeä ja joita hän kutsuu "veljiksi". (Hebr. 2:10-11) ja morsiamekseen (Ef. 5:30-32).