Kun 'tarpeeksi hyvä' ei riitä

Kun "tarpeeksi hyvä" ei riitä

Kirjoittanut: Brunstad.org ja Becky Stryker | Julkaistu: 3. tammikuuta 2017

Siitä lähtien, kun Becky oli teini-iän lopussa, hän on ollut totinen Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi. Istuuduimme hänen kanssaan miettimään, mitä se todella merkitsee hänelle. 

Mikä innosti sinua tulemaan opetuslapseksi

Olin kristillisessä konferenssissa, ja puhuja luki vertauksen kymmenestä neitsyestä Matt. 25:1-13. Hän otti esille, että he kaikki olivat "hyviä kristittyjä" ja elivät hyvää elämää, mutta suuri ero viiden viisaan neitsyen ja viiden tyhmän neitsyen välillä johtui siitä, mitä heidän sisällään tapahtui; salassa, missä kukaan ei voinut nähdä. Viisi tyhmää neitsyttä olivat tyytyväisiä hyvään ja miellyttävään elämään ja hyvään kuvaan itsestään ihmisten edessä. Mutta viisi viisasta neitsyttä eivät olleet tyytyväisiä siihen. He halusivat kieltää itsensä ja muuttua niin, että he olivat otollisia Jeesukselle. Siten he voivat tutustua hänen kanssaan, ja hän pystyi tutustumaan heihin.

Se oli käännekohta minulle, koska tajusin olevani näiden "tyhmien neitsyiden" joukossa. Minussa oli paljon sitä ainesta, että halusin vain näyttää hyvältä ja omistaa tavallisen "hyvän elämän". Se oli tarpeeksi hyvä minulle. Mutta sinä päivänä Jumala vaikutti sydämessäni, että se ei enää ollut tarpeeksi hyvää. Minun piti saada syvempi elämä. Minulle tuli niin selväksi, että jos halusin tutustua Jeesukseen, minun piti myös oppia kieltämään itseni, kun kukaan muu ei voinut nähdä, salatussa.

Sinä päivänä Jeesuksesta tuli enemmän kuin vain nimi minulle. Hän oli elävä minulle! Tunsin, että hän tuli asumaan sydämeeni ja mieleeni. Tämä suhde on tullut rakkaimmaksi,  mitä minulla on. En pysty ilmaisemaan, miten rakas se on. Se on sitä, että en voi käyttää hetkeäkään omaani etsimiseen; en halua tehdä sitä, koska tiedän, että se ei miellyttäisi häntä. Kaikki minun ajatukseni ovat hänen ajatuksiaan. Minulla ei ole mitään salattavaa. En halua mitään muuta. Haluan vain, että hän johdattaa minua täysin, ajatuksiani, elämääni, opettaakseen minua tulemaan hänen kaltaisekseen.

Mainitset ilmauksen "kieltää itsensä". Mitä se tarkoittaa?

Paras esimerkki, jolla voin kuvata sitä, mitä se tarkoittaa, on kun jokin ei mene niin kuin toivon. Silloin alan ajattelemaan: "Miksi tämä tapahtui? Miksi tämä henkilö ei voinut tehdä tällä tavalla? Miksi he eivät voineet sanoa niin?" Silloin tiedän, että kärsimättömyys haluaa esiin minusta. Se voi tulla esiin sanoissa tai toiminnassa tai tavassa, jolla katson jotakuta - tai kehonkielenä.

Mutta itseni kieltäminen merkitsee, että olen valvova ja tietoinen näistä kiusauksista kärsimättömyyteen, kun ne pyrkivät esiin. Ja sanon niille "ei" salassa. Sanon päättäväisesti "Ei!", ja silloin nämä asiat eivät saa lupaa tulla ruumiistani esiin. Sen sijaan voin olla kärsivällinen ja huolehtiva ja rakastava. Kenenkään muun ei tarvitse tietää, että edes tulin kiusatuksi, mutta Jeesus on nähnyt, mitä tein; että kielsin itseni ollakseni hänelle mieliksi, sen sijaan että antaisin periksi omille tunteilleni, synnilleni.

Kuinka voit olla sydämessäsi varma, että olet opetuslapsi?

JTiedän, etten tietoisesti tee syntiä, ja haluan löytää itsestäni lisää syntiä puhdistaakseni sen pois elämästäni. Koska opetuslapsi ei koskaan pysähdy. Hyvä ulkonainen elämä ei koskaan ole tarpeeksi. En ole siihen tyytyväinen. Voitko kertoa vähän siitä, mitä tarkoitat sillä, että et koskaan ole tyytyväinen?

Ajattelen jaetta Ps. 17:15: "Mutta minä saan katsella sinun kasvojasi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella." Tämä on päämääräni; siihen pyrin. En tyydy mihinkään muuhun. Otan vain yhden päivän kerrallaan, ja menen hetkestä hetkeen päättäen olla uskollinen itseni kieltämisessä ja olemalla Jeesukselle mieleksi. Ja olen kiivas sen puolesta!

Mikä motivoi sinua jatkamaan elämään niin?

Se on yksinkertaista ja selvää: Olen tullut sanoinkuvaamattoman onnelliseksi. Oli valtavan vaikeaa päästä alkuun. Mutta kun jatkoin, opin. Psalmi 144:1-2: "Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa käteni taistelemaan, sormeni sotimaan. Hän on minun armahtajani ja linnani, varustukseni ja pelastajani, kilpeni, johon minä turvaan, hän, joka laskee kansani minun valtani alle." Näin koin. Ja tulin niin onnelliseksi. Ei vain onnen tunne, vaan se on totta sydämessä ja mielessä. 

Se on sen arvoista, tulee vain kestää kun tilanne on pahimmillaan. Olen tullut onnellisemmaksi joka päivä. 

Olen päättänyt elää tätä elämää opetuslapsena, ja voin todistaa, että mikään muu elämä ei kannata.