Marc Woerlen, elävä esimerkki uskossa

Marc Woerlen, elävä esimerkki uskossa

Julkaistu: 9. maaliskuuta 2010

Vuonna 2004, myöhäisenä marraskuun iltana, Marc Woerlenin ollessa Ottawassa valmistelemassa perheensä muuttourakkaa, sai hän viestin, joka olisi musertanut kenet tahansa. Marcin rakas vaimo ja heidän seitsemän lastaan olivat menehtyneet traagisessa tulipalossa, kotonaan Pelhamissa, Kanadan Ontariossa.
 

Tragedia kosketti ihmisiä käsittämätön laajalti. Se ei ravistellut ainoastaan perhettä ja ystäviä, mutta liikutti monia ihmisiä koko Amerikan mantereella sekä muissa maanosissa. Perheenjäsenen menettäminen voi olla kova pala sinänsä ihmisen kestää, mutta menettää kahdeksan yhdellä kertaa, voi olla mahdotonta kenenkään käsittää.

Kaiken tapahtuneen keskellä, Marcilla oli silti järkkymätön usko ja luottamus Jumalaan. Usko, joka on sekä rakentanut, että vahvistanut monien sydämiä. Monet ovat ihmetelleet, mikä on saanut hänet pysymään pystyssä näinä raskaina aikoina ja mikä on antanut hänelle voimaa jatkaa eteenpäin.

- Yksi asia, mikä on ollut suurena apuna minulle, on ymmärtää että Jumalan sana on totta, sanoo Marc haastattelussa 2007.

Hän kertoo videolla, että ei ole lopettanut uskomasta Jumalan hyvyyteen.

- Jumala on hyvä ja hän osoittaa meille hyvyyttään, Woerlen sanoo.

Marc voi kertoa, että Jumala on palkinnut hänen uskonsa. Tällä hetkellä hän asuu Ottawassa toisen vaimonsa Hilden ja heidän pienen Isaac-poikansa kanssa. Hän kertoo brunstad.org:in toimitukselle kuinka hän sai uskon Jumalaan. 

- Muistan sen kerran kun annoin sydämeni Jeesukselle. Se tapahtui eräässä kokouksessa, kesäkonferenssin aikana Brightonissa, New Yorkissa. Olin teini-ikäinen ja olin hädässä. Kokouksen lopussa menin eteen jotta minun puolestani rukoiltaisiin. Muistan myös, kuinka vanhempani, ystävät ja muut vastakääntyneet nuoret halusivat juhlistaa tehtyä päätöstä kokouksen jälkeen, kertoo Marc.

Hän teki päätöksen elää kokonaan Jumalalle, kaikessa, aina.

Marc kertoo, että silloisilla nuortenjohtajilla oli suuri vaikutus hänen elämäänsä ja hän on saanut oppia Jumalan sanaa varhaisesta lapsuudesta saakka.
 

Ei kääntynyt pois Jumalasta

Valinta oli alku pitkälle elämälle, uskossa Jumalaan. Ja myös onnettomuuden tapahtumisen aikaan, Marc valitsi Jumalaan luottamisen, sen sijaan että olisi kääntynyt pois hänestä.

- Tulipalon jälkeen, minulle tuli todella selväksi se, että Jumalan valtava käsi on kaiken yllä. Minun täytyi vain taipua hänen edessään. Jumalasta luopuminen ei koskaan ollut vaihtoehto. Hän antoi minulle valtavan lohdutuksen monien merkkien ja ihmeiden, sekä monien uskollisten ihmisten rukousvastausten kautta.

Hän kertoo muutaman esimerkin ihmeistä, joita koki:

- Osa lasteni ystävistä kysyi, jos he voisivat aloittaa raamattuopetusryhmän koulussa. Mitä vanhemmat ja opettajat sanoisivat siihen? Lapset (monia, joita en ennen edes tuntenut) tulivat pitämään minua kädestä tai istumaan syliini hetkeksi, aivan kuin Pyhä henki olisi saanut heidät tekemään niin, Marc kertoo.

 Tunsin että minun täytyi yksinkertaisesti vain taipua Jumalan edessä. 

Lyhyen aikaa onnettomuuden jälkeen, Marc huomasi parantuneensa astmasta.

- Se oli vastaus jumalaapelkäävien ihmisten rukouksiin, jotka rukoilivat erään konferenssin aikana puolestani, ollessani nuori. He sanoivat minulle silloin, että tulisin terveeksi, kun Jumalaa katsoo, että on sen aika, hän kertoo.

Kokemukset hautajaisista olivat hyvin voimakkaita Marcille.

- Ihmiset seisoivat katujen varsilla monen kilometrin matkalla ja heittivät kukkia tielle. Poliisit seisoivat kunniaa osoittaen asennossa ja tervehtivät kun arkut ajettiin heidän ohitseen, hän kertoo.

Hän sai myös kirjeitä vangeilta, jotka kertoivat kääntyneensä ja antaneensa sydämensä Jumalalle.

- Tunsin, että minun täytyi yksinkertaisesti vain taipua Jumalan edessä, vahvistaa Marc.

- Onko tämä kokemus tehnyt sinut vahvemmaksi?

- Tämä kokemus on antanut minun nähdä sen, että ilman Jumalaa en ole mitään. Ihminen voi tuntea itsensä suureksi tai menestyneeksi erilaisina aikoina, mutta Jumala voi saada nämä tunteet haihtumaan. Toisaalta taas murtunutta ruokoa tai halvaantunutta polvea hän ei muserra. (Jes. 42;3 ja Hep. 12;12), sanoo Marc.
 

Marc haluaa mielellään antaa neuvon nuorille, jotka nykypäivänä kamppailevat löytääkseen oikean suunnan elämäänsä.

- Rukoile Jumalaa siellä missä olet, itsesi puolesta. Hän haluaa johtaa kaikki "rauhallisten vetten äärelle" ja hänen keppinsä (kuritukseen) ja paimensauvansa (tien näyttämiseen) lohduttavat meitä. (Psalmi 23). Hyvä testi, selkeyttääkseen itselleen minkä tien valitsisi kuljettavakseen, on ajatella johtaako se meidät rauhaan ja iloon. Rauhattomuus on paholaisesta. Jumala on meidän totinen paimenemme ja hänellä on huolenpitoa lampaitaan kohtaan, Marc sanoo.