Olen päättänyt uskoa Jumalaan
Olen päättänyt uskoa Jumalaan

Olen päättänyt uskoa Jumalaan

Kirjoittanut: Øyvind Skutle | Julkaistu: 1. elokuuta 2014

”Olet todennäköisimmin saanut diagnoosin...” Lääkärin sanat jäivät leijumaan ilmaan, kun omat ajatukseni juoksivat vinhaa vauhtia. Mitä nyt?

Millainen tilanteeni on tästä eteenpäin? Vaikuttaako se lähimmäisiini? Miksi minä ja miksi juuri nyt?

Tunsin, että minulla oli niin paljon tekemättömiä asioita ja niin monia mielenkiintoisia tehtäviä edessäni. Erityisesti perheeni ja kasvavien lasteni ja lastenlasteni parissa. Rajoittuisiko toimintani tästä eteenpäin?
Kotimatkasta tuli mielenkiintoinen kokemus. Tunsin kuinka rauha ja lepo täyttivät ajatukseni. Sain aivan kuin uuden perspektiivin elämääni. Levottomat ajatukset jättivät minut rauhaan ja tulin muistutetuksi siitä, mitä Paavali kirjoittaa kirjeessään filippiläisille 4:6 :
”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.”

Niin tietenkin! Kun kerran olen valinnut uskoa Jumalaan, eikö päätös sitten näyttäisi tien myös tässä tilanteessa? Ehkä saisin kokea uudenlaisia seurauksia siitä, että uskon Jumalaan ja siitä, että jätän elämäni Jumalan käsiin kaikilla elämäni alueilla?

”Jättää elämänsä Jumalan käsiin”. Miten tämä tapahtuu? Eikö se vaikuta aika välinpitämättömältä? Etkö sitten tee mitään parantuaksesi, vai? Kyllä, ilman muuta teen kaiken voitavani parantuakseni ja jarruttaakseni sairauden kehittymistä, mutta ajatukseni eivät ole sidottu siihen, että minun TÄYTYY tulla terveeksi.

Mieleeni tuli taas Raamatunjae: Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, ... Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. (1.Piet. 5:6-7)

Jumalan tahtoon taipuminen on sama kuin valita uskoa Jumalan huolenpitoon. Tämä päätös yhdistää minut taivaallisiin voimiin. Sellaisiin voimiin ja voimavaroihin, joita et pysty selittämään tai ymmärtämään, ennen kuin olet ottanut lopullisen askeleen. Mietit nyt, että minkä askeleen. Sen, että jätän omat ajatukseni ja annan Jumalan ajatusten johtaa elämääni.

Olen päättänyt uskoa Jumalan hyviin ja huolta pitäviin käsiin. Kohtaamieni erilaisten olosuhteiden kautta Jumala antaa mahdollisuuksia tulla vapaaksi ja pelastua omista inhimillisistä taipumuksistani ja toimintatavoistani. Ne voivat olla katkeruutta, murehtimista ja monia rauhattomia ajatuksia ja näkemyksiä. Tässä tilanteessa olen valinnut kantaa seuraukset siitä, että uskon Jumalaan. Miten? Olen valinnut kiittää Jumalaa kaikesta. Se on antanut rauhan mieleeni ja kiitollisuuden siitä, mihin kaikkeen vielä voin käyttää voimavarojani. Kun levottomat ajatukset ”koputtavat ovella”, minun ei tarvitse avata. Jumala näyttää minulle toisen ”oven”, jota käyttää – ”uskon oven”. Sen kautta minulla on yhteys häneen. Tätä ovea käytämme, kun käännymme