-Voimme harjoitella iloa

-Voimme harjoitella iloa

Kirjoittanut: Bessie Wong | Julkaistu: 5. helmikuuta 2010

Kun Enoch Wong Hong Kongista huomasti, että Jumalan tahdon tehneet ihmiset tulivat aidosti onnellisiksi, hän teki valintansa. Nyt hän toivoo, että hänen kotiseurakuntansa nuoret saisivat kokea saman. 

Enoch on vanhin Hong Kongin seurakunnan nuorten joukosta, vaikka hän on vain 25 vuotias. On myöhäinen lauantai ilta ja olemme jalkapallokentällä Hong Kongin New Territoriesilla katsomassa nuorten viikottaista jalkapallo-ottelua. Hänellä on ollut paljon tekemistä iltapäivällä. Hän on tehnyt talkootöitä seurakunnan paikalla, soittanut pianoa ja tulkannut nuorten kokouksessa, kuskannut autolastillisen tyttöjä jalkapallo-otteluun ja saanut hyvät naurut heidän juttujaan kuunnellessaan.  

Enemmän kuin "olla kiltti"

– Tunnen, että minun tulee olla mukana tässä lähetystyössä. Minun täytyy antaa toisille mahdollisúus nähdä tätä elämää ja tulla sen houkuttelemaksi. Tämä elämä ei vain tee minua itseäni onnelliseksi, vaan se voi tuoda onnen myös niille, jotka ovat ympärilläni.

Hän puhuu lähimmästä lähetystyökentästään: perheestään, ystävistään ja työkavereistaan. Pyydän häntä kertomaan hieman syvällisemmin tästä elämästä. 

– Elämä, jossa on täysi voitto synnistä. Hän miettii hetken ennenkuin jatkaa.
– Elämä, jossa on aina mahdollista olla onnellinen.
Tällaiseen kristityn elämään hän uskoo ja elää sen mukaan.

Varttuessaan seurakunnassa, hän kävi pyhäkoulussa ja kokouksissa aivan kuten monet muutkin kristityt lapset. Lapsena Enochista kuitenkin tuntui, ettei sellaisessa elämässä ollut mitään erityistä.

– Siihen aikaan pyhäkoulussa käyminen oli minulle vain osa aivan tavallista ohjelmaa. Se oli jotain niin tavallista, hän kertoo. Hän ajatteli, että kristittynä oleminen tarkoitti "kilttinä olemista", mutta ymmärsi, että todellinen kristinusko meni paljon syvemmälle.

Ehkä se johtui kasvamisesta vanhemmaksi ja muilta ihmisiltä saadusta avusta, jonka johdosta hän Enoch vähitellen alkoi ymmärtää, mitä kristittynä oleminen oikeastaan tarkoittaa. Teini-iässä hän teki henkilökohtaisen päätöksen ja antoi sydämensä Jeesukselle erään nuorisokokouksen aikana.

Valinta

Mutta miksi hänellä oli tarve kääntyä? Hänhän oli mielestään aina ollut esimerkillinen lapsi seurakunnassa. Mainitsen tämän ja hän kertoo salatuista synneistä, joita jokaisessa ihmisellä on.  

Hän ottaa esimerkin, jonka jokainen teini-ikäinen tuntee:
– Nuoruuden himot - himo vastakkaiseen sukupuoleen - on suuri asia monille nuorille. Ensin ei edes tiedä sen olevan syntiä ja helposti asia jää siihen, hän sanoo rehellisesti.

Matteuksen Evankeliumin luvussa 5 jakeessa 28 Jeesus puhuu tästä aiheesta ja tekee hyvin selväksi sen, että ajatuksillamme on aivan yhtä suuri merkitys kuin teoillamme: Jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.

Seurakunnassa kuulemansa Jumalan sanan kautta Enoch sai nähdä ihmisluonnossa olevat synnit ja sen, että meidän täytyy voittaa taistelu syntiä vastaan ajatuksissamme. Hänellä oli myös usko siihen, että Jumalan sana ei ole pelkkää ihanteellista ajattelua ja tyhjiä sanoja.
– Me voimme todella vastustaa näitä syntejä.
Ja sen hän teki.

Sen jälkeen, kun hän oli tehnyt tämän päätöksen, elämässä oli edelleen ylä- ja alamäkiä, hän muistelee.

– Mutta se oli alku!

Yksi tärkeä käännekohta Enochin elämässä oli vuonna 2005, kun hän sai mahdollisuuden työskennellä eräässä kansainvälisessä nuortenryhmässä Norjassa. Hän näki ryhmässä olevien nuorten halukkuuden elää toisten hyväksi sen sijaan, että he olisivat eläneet itselleen. Juuri sen johdosta he "pystyivät tuottamaan paljon iloa sekä itselleen että toisille".

Enoch kertoo, että hän on myös henkilökohtaisesti kokenut Jumalan tahdon toteuttamisesta tulevan suuren onnen. Tämän innoittamana hän ei tyytynyt olemaan pelkkä vastaanottaja. Hän halusi ottaa tämän elämän mukaansa kotiseurakuntansa nuorille. 

– Halusin, että he saisivat kokea saman ilon ja rauhan, jonka minä olin saanut.

– Voimme harjoitella iloa

– [Muuttunut] siitä, ettei kykene siunamaan, sellaiseksi, joka pystyy siihen, kuvailee Enoch itseään sen jälkeen, kun hän palasi takaisin kotiin Hong Kongiin arjen keskelle. Siellä häntä odottivat vanhat ongelmat ja uusi paine, mutta hän on varsin kiitollinen siitä, että ne tuovat hänelle monia tilaisuuksia kokeilla ja ajatella, miten hän voi siunata ja olla rakennuksesi toisille. 

Luonnollisestikin hänellä on ajanjaksoja, jolloin hän tulee kiusatuksia epäilemään ja masentumaan.

– Eräs Raamatunjae Jeremian kirjassa on minulle usein avuksi. Siinä lukee, että Jumala on luvannnut meille tulevaisuuden ja toivon.

Hän ajattelee myös kaikkea sitä, mitä on saanut kokea Jumalan kanssa ja on valinnut pitää uskonsa. 

– Jos Jumala on valinnut minut, hän varmasti valmistaa minulle ulospääsyn.

Tällä hetkellä, kun Enoch katsoo Hong Kongin nuorten joukkoa, hän iloitsee eniten siitä, että saa olla sellaisten kanssa, joilla on sama kaipaus elämässään kuin hänellä. Hänestä heidän kehityksensä on mahtavaa.

– Näin, ettei ilo ole vain jotain, josta kuulemme seurakunnan kokouksissa, vaan se on todellakin jotain, jota voimme harjoitella ja johon voimme osallistua yhdessä - tehdä hyvää, siunata ja rakentaa.

– Nuoruusaika on kallisarvoinen

Jutellessaan Enoch seuraa katsellaan aktiivisia poikia ja tyttöjä, jotka juoskentelevat jalkapallokentällä. Yksi heistä sanoo jotain hauskaa ja Enoch purkahtaa nauruun. On aivan selvää, että nämä nuoret ovat hänelle ilo ja innostus.

Hän jatkaa puhumista tulevaisuudesta ja siitä, miten voi olla lähetystyöntekijä siellä, missä on. 

– Nuorena voimme tehdä paljon ja meidän täytyy olla valmiina mahdollisuuksiin, joita kohtaamme. Nuoruusaika on kallisarvoinen. Jumalan tiellä kulkeminen on todellakin parasta, mitä voimme tehdä, hän sanoo lopuksi.