Kenenkään ei tarvitse tehdä syntiä!

Kenenkään ei tarvitse tehdä syntiä!

Kirjoittanut: Kåre J. Smith | Paikka: Norge | Julkaistu: 12. huhtikuuta 2010

"Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden."  (Jaak. 1; 2-4).

Kiusatuksi tuleminen ei ole syntiä, silloin koetellaan uskoni sekä se, elänkö Jumalan edessä ja pelkäänkö Jumalaa. Jos sanomme ettei meillä ole syntiä, niin eksytämme itsemme ja totuus ei ole meissä. (1.Joh. 1; 8). Se, että meillä on syntiä tarkoittaa, että meillä on himoja ja haluja, mutta olemalla kiusauksen hetkellä uskollinen voin riistää vallan kuoleman valtiaalta. Siksi voin iloita suuresti joutuessani kiusauksiin.

Mistä synti tulee?

Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat. Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman. (Jaak. 1; 12-15).

Syy ei koskaan ole toisessa.

Meidän tulee kestää koettelemuksemme ja antaa Kristuksen kuolemaan se, mihin tunnemme kiusausta. Syytökset toisia kohtaan vaikuttavat henkeemme ja estävät meitä elämästä Jumalalle. Jos eläisimme Jumalalle, rakastaisimme veljeämme, emmekä syyttäisi häntä! Ne, jotka ottavat vastaan raamatun kehotukset, elävät Jumalalle. Vaikka toinen tuntuisi vaikka kuinka hankalalta, ei hän voi panna sinuun syntiä: vihaa, kärsimättömyyttä, kiivastumista jne. Syy ei siis koskaan ole toisessa - synti omassa ihmisessä herää tapahtumien seurauksena. Jos silloin alamme mielessämme syyttää toista henkilöä, olemme langenneet syntiin, emmekä ole vastustaneet kiusausta.

Minun ei tarvitse tehdä syntiä!

Ei ole tarkoitus, että lankeaisin syntiin, vaikka minulla onkin syntiä. Kiusaus koettelee uskoani. Tämä on hyvin jännittävää elämää. Vaikka minulla onkin syntiä ihmisessäni, ei minun silti tarvitse tehdä syntiä

Pysymällä lujana kiusauksessa voimme saavuttaa ikuisen elämän.

Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta ja siksi hänkin tuli ihmiseksi, heidän kaltaisekseen. Siten hän kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta. (Hebr. 2; 14). Kuolema tulee monille ihmisille pettymyksenä, koska se tekee tyhjäksi kaikki heidän suunnitelmansa. Pysymällä lujana kiusauksessa voimme saavuttaa ikuisen elämän. Jeesus tuli päästääkseen vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina.

Jeesus, ylipaimenemme

Hän ei siis ota suojelukseensa enkeleitä - hän ottaa suojelukseensa Abrahamin suvun. Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan. (Hep. 2; 16-18). Hänen oli tultava veljiensä kaltaiseksi! Eikö olekin yksinkertaista? Kärsimällä ruumissaan mekin luovumme synnistä. Ihmisen synti ei koskaan saastuttanut Jeesuksen henkeä. Mikä ylipappi meillä onkaan!

 

Ote kirjasta «Paimen ja Profeetta»

© COPYRIGHT STIFTELSEN SKJULTE SKATTERS FORLAG, NORWAY | brunstad.org